tiistai 10. syyskuuta 2013

Ihan vaan muutama perenna

Akka ajatteli, että tänne Koivurinteelle hän ei laittaisi niin monimuotoista perennavalikoimaa, kuin edellisellä talolla oli. Siellä olikin kukkapenkkiä niin paljon, että hyvä, jos kerran kesässä ehti jokaisen kitkeä kertaalleen. Mutta eilinen sitten kertoi jo Akan heikosta luonteesta. Meni taas överiksi.

Kaikki lähti siitä, että Akan työkaveri lupasi antaa luumupuun. Sitä siis toisen työkaverin kanssa lähdettiin hakemaan eilen töiden jälkeen. Perillä selvisi, että jotain muutakin voisi ottaa. Akka otti päivänliljatuppaan. Työkaverin asunto on rivitalossa, joka on tyhjennetty purkua varten ja Akka uteliaana kurkki muillekin hylätyille pihoille. Tuloksena oli sitten autokuormallinen perennoja.


Etupiha oli jo täynnä, joten Akka siirtyi säkkeineen takapihalle. Tottakai alkuperäinen tarkoitus oli luoda yhtenäisiä kasvillisuusvyöhykkeitä, mutta nyt oli vähän kiire tuikata kasvit johonkin. Niinpä Akka teki kaksi erillistä penkkiä. Ensimmäiseen tulivat kuunliljat ja Iirikset ison kiven ympärille. Tuossa vasemmalla oleva kuusi on ensi joulun joulukuusi odottamassa kaatamistaan.


Toinen penkki tuli toisen kiven juureen. Sinne taakse Akka jo oli istuttanut suviruusun (ja Ukko jo kertaalleen ajanut ruohonleikkurilla siitä yli). Tänne tulivat päivänliljat, kevätvuohenjuuri ja keväällä istutetut pensashanhikit reunoille. Akka laittoi vielä kepin Ukolle merkiksi, ettei ajaisi enää uudelleen ruusun yli.


Myös lipstikkaa ja piparminttua tarttui mukaan ja ne pääsivät yrttilaatikkoon, joka sekin oli odottanut laittamistaan koko kesän. Samalla pääsivät sinne ruohosipulit, iisoppi ja kissanmintut (jotka Sulevi kävi illalla hotkimassa kitaansa).


Luumupuu pääsi keskeiselle paikalle, ja Ukko laittoi vartijan siihen vierelle.


Vartijana toimii Akan kyhäämä pelätti, joka on jo vähän aikaa ja säitä nähnyt, mutta saattaa se vähän pelättää.


Ainakin, jos pelkää hämähäkkejä. On muuten aika komeankokoinen hämis nenänvarressa.


(Tämä muuten oli 100. kirjoitus tässä blogissa, ihan nippelitiedoksi vaan...)


4 kommenttia:

  1. mä voisin tuota akkelia vähän säikähtää :)

    VastaaPoista
  2. Löysinpä mie mukavan blogin:)
    Tuttua on että mies ja ruohonleikkuri jyräävät kaiken, meillä piti harventaa kirsikkapuuta ja mies kaato sen kokonaan, tämäkin akka oli kiukkunen.
    Tosi mainio tuo pelätin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa, kosotäti! Ne miehet ei kyllä aina pysy tilanteen tasalla puutarhassa, harmi vaan. ;)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.