Onnea on hanavesi

Viikko sitten Akka huomasi, että vesiputki oli jäätymässä. Kyllä hän siitä sanoi Ukolle, mutta jotenkin asia ei sitten mennyt ihan perille asti. Akka oletti (paha virhe miesten kanssa toimimisessa), että Ukko muistaisi heti kättelyssä, mitä silloin pitää tehdä, mutta Ukolla oli muuta mielessä.

Perjantaina ei sitten enää tullut vettä hanasta. Jäässä oli, ihan jäässä. Lämpöpuhallin sai tehtäväkseen puhallella lämmintä alakaappiin, mutta ei tuntunut toimivan. Seuraavaksi tehtävän sai pikkupatteri, mutta sekään ei vaikuttanut auttavan. Ei tullut vettä.

Peseytymisen kannalta tilanne ei muuttunut mitenkään. Ennenkin vesi oli kannettu saunalle kaivolta, mutta pyykipesemiseen asia vaikutti, tiskaamiseenkin ja veden juomiseen. Kaivovettä Ukko ja Akka eivät ole uskaltaneet käyttää juomavetenä, joten kanisterihommiksi meni. Tuli ihan mieleen ne ensimmäiset kuukaudet Koivurinteellä, jolloin oli sama tilanne. Tosin silloin pyykit Akka kävi pesemässä siellä toisella talolla. Nyt ei nostalgiakaan tuonut todellista apua.

Lopulta Ukko selvitti kaikki mahdolliset sulatuskeinot ja rupesi hommiin. Heti alkuun piti käydä laittamassa pääsulku kiinni. Letkun kanssa Ukko sitten vähän kerrallaan työnsi kuumaa vettä putkeen ja pumppasi sitä pois. Jäätä oli lähes kolmen metrin matkalla, joten hetken aikaa sai pumppailla.

Nyt on taas putki sulana ja vettä tulee. Ehkä tällä sulatuksella pärjätään lopputalvi. Jossain vaiheessa on kyllä syytä tehdä jotain noille putkille, etteivät joka talvi jäädy.

Sohvapöytä

Kun Ukko ja Akka olivat lähdössä Akan veljentytön 2-vuotissynttäreille, Akka sanoi katsovansa vielä "torilta" halvan sohvapöydän. Ihan kuin niitä tuosta vain löytyisi ja oikealta suunnalta! Niin, no löytyi toki ja ihan matkan varrelta. Tätä yksilöä lähtivät isäntäväki katsomaan synttäreiden jälkeen ja ostettuahan se tuli. 

On se Akalla kallis maku, tuumi Ukko, kun kympin myyjälle antoi maksuksi pöydästä. Ainaista rahanmenoa, myönsi Akkakin. Mutta siinä se nyt sitten oli, mitä oli haettu. Kun sohva on noin pieni, näyttää pöytä aika isolta, mutta kaipa tuohon silmä tottuu. Ehkä se johtuu siitä, että aiemmin ollut arkku oli niin pieni. Kuvassa näkyy hyvin, miten paljon liikaa tavaraa huoneessa on. Reilulla kädellä on vielä syytä karsia, jotta kokonaisuus muodostuu selkeäksi.

Pinta on kulunut ja osin jo hiottu, joten sille joutuu vähän työtä tekemään. Mutta sehän on ihan pikkujuttu.

Valtava maailma haastaa

Valtavan maailman Natsa mokoma meni haastamaan Akan tällaisella haasteella, joten ei siinä Akan auta muu kuin vastailla. Olipa kyllä tiukka paikka. =)

Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.

11 Tosiasiaa Akasta:

1. Osaan lypsää (mihin lie sitäkin taitoa tarvitaan ilman lehmää tai vuohia).

2. Olen kylvänyt pieniä punaisia hämähäkkejä melonintaimille Israelissa (biologista torjuntaa).

3. Osaan puhua hepreaa.

4. Olen meinannut hukkua lapsena kolme kertaa, maistellut ammoniakkia ja olen vieläkin hengissä.

5. Voitan aina Trivial Pursuitissa, joten en pidä sen pelaamisesta.

6. Osaan kasvien (lähinnä puutarhakasvien) latinankieliset nimet (juuri sitä nippelitietoa).

7. Haaveilin arkeologin urasta, mutta jätin haaveen, koska Suomessa ei pääse kaivamaan pyramideja.

8. Lapsena luin todella paljon kirjoja, joskus viisikin opusta päivässä koulun jälkeen (paljon muuta sitten ehtinytkään harrastaa).

9. Soitan kitaraa ja huilua (en kyllä enää aktiivisesti)

10. Kehittelin lapsena salakielen, mutta minulla ei ollut ketään, jonka kanssa käyttää sitä (ketään kiinnostanut)

11. Minusta elämä on hurjan kivaa (eikä haittaa, vaikka taas meni polvi paikoiltaan ja joudun ottamaan taas iisisti). Miten ihmeessä yhden elämän aikana ehtii kokea kaiken sen, minkä haluaa?

Kysymykset Akalle: 

1. Mistä sinulle uudesta asiasta innostuit viimeksi?

- Innostun monestakin asiasta ainakin hetkeksi. Onpa hankala muistaa, mikä hurahdus olisi se viimeisin. Varmaan se on kyllä tavaran vähentäminen. Nyt yritän saada virtausta voimakkaammin talosta poispäin.

2. Lempivuodenaikasi ja siihen liittyvä harrastus/tekeminen?

- Kesä, kesä ja kesä. Sanoinko jo, että se on kesä. Kaikki kesässä on mahtavaa, puutarha, löhöily, lämpö ja valo. Ja mökkeily.

3. Mitä tapahtumaa (festaria, toria ym. Sijainnilla ei väliä.) suosittelisit?
- Loimaan rompetori elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Ihan pakko päästä ja koko päivä menee.

4. Millainen oli ensimmäinen lemmikkisi?
- Ensimmäinen lemmikkini oli ruskea kultahamsteri, jonka nimi oli Punkero. Se tykkäsi kovasti pullasta.

5. Katsotko telkkaria ja jos vastaus on kyllä niin mitä ohjelmia seuraat?
- En katso telkkaria, koska meillä ei ole sellaista. Katson kuitenkin netistä Late lammasta, Saarta, historiadokumentteja, McLeodin tyttäriä ja Agatha Christie -sarjoja. Katsoin myös Suomen kaunein koti  -ohjelmaa, mutta tulin siihen tulokseen, että Koivurinne on Suomen kaunein koti. Ainakin meille.

6. Millä kulkuneuvoilla osaat ja millä saat ajokorttisi puolesta ajaa?
- Osaan ajaa polkupyörällä, mopolla, moottoripyörällä ja autolla. Korttiakin löytyy ainakin näihin ja jotain saisi vetää perässäkin.

7. Kerro jokin lapsuusmuisto.
- Alla olevaan kuvaan liittyy muisto, kun kaikki tytöt saivat uudet minimekot. Minä sanoin sitä nimihameeksi.

8. Rakkain esine jonka olet perinyt tai saanut lahjaksi?
- Kerran se oli kuplavolkkari, jonka sain vanhemmalta isosiskoltani synttärilahjaksi. Tai pieni kesämökki, jonka sain toiselta siskoltani. Mutta niitä ei enää ole. Olisikohan se tämä lamppu? Tai sitten se vihreä tupakaappi välikamarista. Näillä keleillä veljeltä saatu kaminakin on kovin rakas ja läheinen.

9. Missä maissa olet käynyt?
- Olen käynyt Virossa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Britanniassa, Sveitsissä, Itävallassa, Unkarissa, Jugoslaviassa, Kreikassa, Israelissa, Egyptissä, Kanarian saarilla ja Thaimaassa. Haluan käydä vielä ainakin Intiassa ja Perussa.

10. Ostatko mielelläsi uutta elektroniikkaa vai onko esim. uuteen puhelimeen totuttelu aluksi ärsyttävää?
- Uutta kännykkää minulla ei ole koskan ollut, olen ostanut jokaisen käytettynä. Ensimmäisen ostin jo vuonna 1993. Yritän nykyään pärjätä mahdollisimman vähällä, mutta tietokoneen pitää olla kunnon tykki (että voi pelata Simsiä).

11. Lajitteletko jätteet ja onko se mielestäsi järkevää vai turhaa?
- Lajittelen kaiken mahdollisen: biojätteet, poltettavat, lasit, metallit, paristot ja sekajätteet. Jokaisen oma panos on mielestäni tärkeä, enkä jätä omaa vastuutani siksi, että joku muu ei niin tee. "Hyvä omatunto on paras pielus", sanotaan.

Ja sitten Akan kysymykset tuleville haastetuille:
1. Paras saamasi joululahja?
2. Minkä luonteenpiirteen vaihtaisit itsessäsi?
3. Mikä on mielestäsi kaunein puu?
4. Jos olisit eläin, mikä olisit?
5. Mistä haaveilit lapsena?
6. Mistä tavarasta luopuisit viimeisenä?
7. Millainen oli lapsuudenkotisi kalustus?
8. Mitkä viisi haavetta haluaisit toteuttaa elämäsi aikana?
9. Milloin sinusta tuli omasta mielestäsi aikuinen?
10. Mikä on paras kierrätyslöytösi?
11. Mitä ruokaa ilman et voisi elää?

Akka haastaa seuraavat blogit:
1. Pömpeli
2. Meidän maalla
3. Ripaus vaaleanpunaista
4. Puutarhan Lumo
5. Aurinkosali
6. Nyt tää neulois tai virkkais
7. Torppa ja touhut
8. Tiedän paikan armahan
9. Pieni oliivipuu
10. Mäkisen kauppa
11. Käsin tehtyä

Remonttikatsaus

Kattotilanne: Jouluviikolla kattomiehet kävivät laittamassa loput pellit etulappeelle. Jouluna ei enää ollut pressua. Viime perjantaina valmistui piipun pellitys. Vielä on kuistin katto kokonaan tekemättä, kaikki viimeistelyt puuttuvat, mutta mikäs tässä niitä odotellessa. Ehtiipähän hieman säästää rahaa tulevaan laskuun.

Tulisijatilanne: Keittiön hella alkaa olla lähellä valmistumista. Luukut on laittamatta paikoilleen, samoin keittolevy. Myös pintapellitys puuttuu vielä. Ei siis kovin kaukana valmistumisestaan ole. Peräkamarin pönttöuunia ei ole vielä edes ajateltu.

Keittiöremontti: Keittiöremontti on vielä suunnitteluasteella. Suurin kysymys lienee, jääkö tuo valkoinen tupakaappi vai ei. Luultavimmin ei jää.

Kylppäriremontti: Suuri muutos tapahtui suunnitelmissa. Jo ahtaaseen eteiseen oli suunnitteilla kokonainen kylpyhuone pesutornilla. Tilasta tulisi hyvin ahdas, vapaata lattiatilaa tulisi ehkä juuri Ukon jalanpohjien verran. Kumartuminen ja kyykistyminen olisi jo suurta akrobatiaa vaativaa. Niinpä Ukko ja Akka laittoivat koko suunnitelman uusiksi. Uusi kylpyhuone rakennettaisiinkin saunan jatkoksi ulkorakennuksen päähän oikealle. Tähän tulisivat suihku, biovessa sekä pyykkitupa. Saunan pesuhuoneesta puhkaistaisiinn ovi kylppärin puolelle. Näin saunasta pääsisi halutessaan suihkuun, eikä vesiäkään tarvitsisi hakea enää kaivosta. Sisälle tulisi vain vessa ja lämminvesivaraaja.

Kuva on viime talvelta. Ei täällä nyt ole noin paljon lunta.

Lähemmäs lämmönlähdettä

Lopulta tulivat pakkaset. Akka oli jo etukäteen miettinyt suunnitelman, jos lämmöt sisällä alkaisivat laskea liikaa. Ukko ja Akka muuttaisivat välikamariin. Ukko epäili suuresti, miten se muka olisi mahdollista. Eihän sinne mitenkään mahtuisi. Ja mihin kaikki tavarat laitettaisiin. Höh, kyllähän tavaran määrä pysyisi samana, tuumaili Akka, eikä nähnyt mitään ongelmaa asiassa. Sitä paitsi peräkamarista tulisi taas askeleen verran enemmän sitä, mitä suunnitelmassa olikin.

Nurkkaan tuli väljyyttä, mutta samalla myös tavaroita välikamarista.

Kliivia kukkii viileässäkin.

50-luvun tavarat tuntuvat nyt olevan oikeassa paikassa.

Ja näin Koivurinteellä nukutaan tätä nykyä. Tässä huoneessa lämpö pysyy hyvin kaminan avulla. Ei sitäkään jatkuvasti tarvitse polttaa, muutama pesällinen riittää. Peräkamari saa olla nyt viileänä tilana.

Ei se ole tämäkään hassumpi makuupaikka! Pian on kaikki huoneet kokeiltu makuukamarina.

Niinpä taas on todettava, että Koivurinteellä on kaikki oikeastaan ihan hyvin.

Kuormallinen keittiökaappeja

Eilen ajoivat Ukko ja Akka Nurmijärvelle hakemaan keittiön kaappeja. Nyt vasta edullisesti tavara lähtikin, ihan ilman luvattiin. Toki Akka otti kahvipaketin mukaan, jos kuitenkin edes sellaisen antaisi kiitokseksi. Ja aivan valtavan kuorman kanssa sujui paluumatka. Kyllä oli kärry piukassa tavaraa. Ja kohta näet, millaista tavaraa.

Talon yläkerrasta lähtivät yläkaapit, jotka ovat viistot yläreunastaan. Saapa nähdä, onnistuuko näistä tuunata suorat kaapit. Hellakin oli ihan pakko ottaa mukaan. Toki myös alakaapistot kannettiin kärryyn. 

 

Alakerrasta lähtivät myös siniset kaapit, hieman eri sävyisenä sinisenä.

Lisäksi oli vielä yksi alakaapisto ja kahden kaapin yläkaapisto. Kaiken lisäksi mukaan lähti kattohaltexeja enemmän kuin tarpeeksi. 

Paluumatkalla Ukko ja Akka poikkesivat Akan veljelle kylään. Veli lupasi sieltäkin 50-luvun keittiönkaapistot, kunhan hän aloittaa remontin. Nyt on sitten Ukolla ja Akalla kaappeja sekä valmiina että luvassa, joten luulisi niistä jonkinlaisen kokonaisuuden saavan Koivurinteelle.

Taas niin halvalla sai...

Kävivät sitten Ukko ja Akka ostoksilla. Ei kovin paljon rahaa mennyt, 21,30 € vain. Mutta kyllä silläkin taas ihan reilusti sai tavaraa ostettua. Tässä muutama näytille. Emalimuki, eipä kaivanne selitystä.

Ukon valitsema pöytäliina loikkivilla kauriilla.

Esiliina. Ne ovat vaan niin ihania.

Toinen esiliina, oikein ekstraruusuinen.

Nenäliinoja. On ihan eri pyyhkiä nenänsä pehmeään kankaaseen kuin paperiin. Ja kaiken lisäksi nämä ovat ekologisia. Näitä löytyy jo ennestään useita, mutta isomman nuhan tullessa näitä pitää olla varalla. Kuvasta jäi pois yksi valkoinen nenäliina.

Pussillinen matonkuteita. Voi, miten kauniista kankaista nämä ovat peräisin!

Lisäksi kauppakassissa oli pussillinen keijuja, kaksi hametta ja paita Akalle sekä kirja ja palanen nahkaa Ukolle. Tämä oli sellainen Ukon ja Akan "alennusmyyntireissu". Toki samalla reissulla hommattiin muutakin (näkyy hieman kuvissa taka-alalla), mutta niistä enemmän tarinaa löytyy pirttisen puolelta.

Punertava peräkamari

Peräkamarin väreinä ovat harmaa ja lämpimän punainen. Tällä hetkellä peräkamari on sekä olohuone että makuuhuone, joten sohva joutuu vielä piileskelemään nurkassa. Jonain päivänä kuitenkin Ukon ja Akan evakko päättyy ja peräkamari pääsee olemaan ihan vain olohuone. Niinpä varmaan osaat kuvitella tuon laverisängyn tilalle tuon sohvan nurkasta ja valkoisen arkun tilalle vasikkajalkaisen sohvapöydän (jota ei vielä ole).

Uudelleen päällystetyt huonekalut näyttävät kohta taas ihan vanhoilta, sillä kissankutaleet mokomat pitävät niitä raapimispuina. Akka suihkii huonekaluja ahkerasti sitruunasuihkeella, mutta sekin on niin haihtuvaa. 

Akka löysi väreihin sopivan huonekasvin, joka myös tyyliltään sopii peräkamariin. Kliivia on vielä pieni, mutta eiköhän se tuosta kasva oikeisiin mittoihinsa. Joulukaktus taas alkaa olla liiankin suuri.

Pikkuhiljaa alkaa näissä kamareissa näkyä se ilme, jota Ukko ja Akka tavoittelevat. Mutta on tässäkin vielä tekemistä.

Välikamarissa vihertää jo

Joulun viimeiset päivät ovat käsillä. Huoenna on loppiainen ja viikon päästä viimeistään Paha-Nuutti vie viimeiset joulurippeet pois. Välikamarista lähtikin jo jouluinen tunnelma. Vain jouluruusut jäivät kukkimaan pöydälle. Kevät taitaa olla tulossa, sillä välikamari ainakin vihertää jo.

Kunhan keittiön hella on valmis, alkaa taas näiden kamarien viimeistely. Välikamari valmistuukin huoneista ensimmäisenä. 

Välikamariin tarvitaan tapettia vielä nurkkaan. Sitten onkin enää listojen laitto ja keittiön oven maalaus. Ei tämä remontti siis ihan toivotonta olekaan.

Pirttinenkin sai oman paikan ainakin toistaiseksi. Mihin se sitten lopulta päätyy, ei osaa vielä arvatakaan. Siihenkin on alkanut jo remontti.

Kamarit ovat todella hämäriä näin talviaikaan. Onhan niiden ikkunat metsään päin. Kyllä se valo vielä lisääntyy, kevättä kohden jo mennään kovaa vauhtia.

Ukko ja Akka talokaupoilla

Akka tuumi, ettei haastetta ole tarpeeksi tämän nykyisen talon kanssa, ja alkoi etsiä uutta remonttikohdetta. Sopiva yksilö löytyi pitkän hakemisen jälkeen Hämeenlinnasta, jonne Ukko ja Akka lähtivät taloa katsomaan.

Ostettuahan se tuli. Se oli niin kaunis pieni punainen mökki. Paljonhan siinä näytti olevan remontoitavaa, mutta siihenhän Ukko ja Akka ovat jo tottuneet. Eikä pinta-alaa nyt niin paljon ole, etteikö sitä joskus valmiiksi saisi.

Onneksi talo oli sopivan edullinen, niin ei jäänyt suuria velkoja maksettavaksi. Ei ollut hyvä, että talo oli niin kaukana, joten Ukko ja Akka siirrättivät talon saman tien mukanaan kotiin. Siellä onneksi on juuri ja juuri tilaa, jotta mökki mahtuu jossakin nurkalla olemaan.

Akka tietysti otti talon tarkempaan syyniin. Muovimatot saivat lähteä heti alkuunsa. Pitäsihän tällaisessa mökissä olla tietysti lankkulattiat, leveät sellaiset.

Tilaa ei ole mitenkään kovin paljon, vain tupa ja kamari sekä ylhäällä avovintti. Sinne ei tosin ole portaita, joten kulku pitäisi jotenkin järjestää. Pientä pintaremonttia on tiedossa. Lisäksi on rakennettava tulisijat ja savupiippu, mutta niistähän on jo kokemusta. 

Talossa oli vanhaa kalustoakin mukana, erinäisiä koiratarvikkeita sekä sohva ja nojatuoli. Ovat vaan aika prameita, saattaa olla, että arkisempia kalusteita tulee näiden tilalle.

Mitäpä sanot talokaupoista?