Jää hyvästi, Korvensyrjä!

Perjantaina Akka sai viimeisen mattonsa valmiiksi ja pois kangaspuilta, jotka olivat viimeinen muutettava tavara. Tänään siis Ukko ja Akka kävivät vielä purkamassa kangaspuut ja siivoamassa loput. Ja sitten olikin lopullisten hyvästien aika. Hyvästi kaunis Korvensyrjä!

Hyvästi hobittisauna, hyvästi jättikuusi, hyvästi naurismaan aita!

Hyvästi kasvimaa, hyvästi kasvihuone, hyvästi humalaportti!

Jää hyvästi Korvensyrjä! Oli ihanaa asua täällä. Mutta ei ole Koivurinteen voittanutta sittenkään, Koivurinteellä on KOTI!

Penkille maalia

Viime talvena Akka löysi liiterin ylisiltä pienen penkin. Jalat siinä olivat hyvin notkuvat, eikä pintakaan ollut kovin edustava. Mutta kovassa käytössä penkki on jo ollut.

Aurinkoisilla ilmoilla penkki oli kissojen suosikki, niin sen päällä maaten kuin alapuolellakin.

Keskiviikkona Akka sitten päätti maalata sen, kun oli hetki aikaa ennen mattojen paukuttelua. Samalla maalautui toinenkin samantyylinen penkki, joka on ollut saunan pesuhuoneessa. Väri on vähän vaaleampi kuin alkuperäinen, mutta menköön nyt. 

Meidän Hemmo

Ukko ja Akka saunovat viikolla aamuisin joka toinen päivä. Aamulla Akka oli juuri lähdössä löylystä vilvoittelemaan ulos paljuun (on se kyllä ihana amme) toisen kerran, ja Ukko jo valmisteli lähtöä saunasta, kun iso auto ajoi pihaan. Akka sitten pyörsi kulkunsa takaisin sisään, mutta Ukko lähti ottamaan tulijaa vastaan. Sieltä se nyt sitten tuli, meidän Hemmo.

Muurari ei vielä ensi viikolla pääse muuraamaan, mutta eipä keittiöön vielä mahtuisikaan. Vanha hella seistä pöjöttää vielä paikoillaan ja lattiapintakin on täynnä epämääräisiä muuttolaatikoita. Mihinkäs niitä laittaisi, kun ei ole kaappeja. Mutta jonnekin ne on sitten vaan saatava säilytykseen, kun keittiö muuttuu työmaaksi. Tervetuloa tiilipöly ja laastipöly ja likaiset kengänjäljet ja muut mukavat kaverit! Kaikki sellainenhan on vaan väliaikaista, kunnes Koivurinteellä on taas kaikki hyvin.

Tuliaiskukkia

Viikonloppuna Ukko ja Akka ehtivät ajaa n. 1400 km, käydä kaksilla synttäreillä ja vielä nauttia kaikesta kesäisestä. Ukko kävi jopa meressä uimassa. Olisi Akkakin saattanut käydä, mutta eipä ollut uikkareita juuri silloin matkassa. Molemmat synttärit olivat erittäin kivat ja päivänsankarit loistivat kauneutta ja onnea. Eilen sitten Akkakin täytti vuosia, mutta se päivä menikin hyvin vaatimattomasti ja huomaamattomasti. Äidiltään Akka sai paljon kukkia, myös tämän punaisen kukkasen.

Äidiltä tuli myös pioni, joka päätyi toistaiseksi jo valmiiseen kukkapenkkiin. Saattaa olla, että keväällä siinä on ahdasta, mutta nyt ei vielä ainakaan Akka tee uutta. Myös aiemmin ostetut perennat Akka tuikkasi sinne sekaan.

Olisi taas Ukolla ruohonleikkuuta tiedossa, mutta kaikki aika menee muuttotouhussa nämä kuun viimeiset päivät.

Suuren kiven eteen takapihalle pääsi tuoksuvatukkaa kolme tainta. Sen pitäisi menestyä vähän karummassakkin maassa.

Pikkiriikkinen suviruusun taimi pääsi myös kiven juureen, mutta vähän pienemmän. Eipä sitä edes paljon tuosta kuvasta erota, mutta luultavasti se kasvaa ihan mukavasti jo ensi vuonna.

Vielä on syksyksi kukkasipulien, mansikoiden ja yrttien istutusta, mutta muuten alkaakin olla lähinnä sadonkorjuuta edessä.

Kattoremonttisuunnitelmia

Samalla, kun koko ajan Ukko ja Akka tekevät muuttoa (ja mattoja), pohdinnassa on eri remontit. Talvinen vedentulo jostain katonpoimusta on aiheuttanut ensimmäisen epäilyksen, että jonkinlaista remonttia katolle on tarvis tehdä. Ukko kävi katolla katsomassa, miten kattolyhdyn pelti oikein on, mutta pelti oli ihan kohtuullisesti. Mitään varsinaista vuotokohtaa ei löytynyt. Silloin Akka hokasi, että vuoto saattoikin olla sisäpuolista. Kattolyhdyn sisäosassa on eristeenä styroksia. Jospa lämpö on tiivistynyt stryroksin ja pellin väliin kosteutena jäätyen pakkasella. Kun tuli pakkasen jälkeen tuli suojakeli, alkoi vettä tippua. Joka tapauksessa siis on aihetta korjata katto.

Katto on aaltopeltilevyistä koottu, eikä varmaan koskaan huollettu (eikä ole alkuperäinen katto). Monessa paikassa näkyy ruostetta ihan isoja laikkuja. Kuvassa näkyy myös, kattolyhty, jonka katto on hyvin lähellä ikkunaa. Tämä pitää nostaa ihan reilusti.

Kuistin (joka on ollut aikoinaan avokuisti) katto on ollut ennen huopakatto, jonka päälle on laitettu pelti. Räystäskourua on etupuolella vain kuistin räystäällä ja tuossa vasemmalla pieni pätkä.

Takapihan puolella ei ole kourua, joten vesi valuu suoraan alas.

Osuessaan maahan vesi roiskuu seinille, ja jälki on sitten tämän näköistä.

Sisältä katto näyttää tältä. Aluskatetta ei ole ollenkaan.

Televisioantenni (joka kohta saa häädön) on vedetty ronskisti läpi katonharjan. Päivä paistaa kauniisti siitä aukosta (ja sade tunkee sisälle).

Makuuhuoneen katon päällä on onneksi hyvä tuuletustila, että kosteudella on jotain mahdollisuutta päästä kuivumaan.

Viistoissa osissa villa on suoraan pellissä kiinni. Villaa on hyvin ohuesti, joten lämpö pääsee tiivistymään kosteudeksi villaan.

Niinpä nämä kaikki epäkohdat pitäisi korjata ja uusia katto. Ja hyvässä lykyssä tämä remontti saadaan tehtyä (teetettyä) ennen talvea. Sitten on turvallisempaa tehdä muita remontteja, kun tietää, että katon kautta ei ainakaan kosteus pääse rakenteisiin.

Ykkösvaihtoehtona kattomateriaaliksi on konesaumattu peltikatto, joka on pitkäikäinen ja turvallinen. Jos kustannusarvio tulee liian korkeaksi, vaihtoehto kakkosena tulee tiilikuvioitu peltikatto. Saa sitten joka tapauksessa kuunnella sateen ropinaa makuuhuoneessa nukkuessaan.

Valmista mattoa

Joka ilta Akka-parka paukuttaa mattoa, mutta tuleehan toki valmistakin. Ensimmäisen maton Akka teki mökille ja ihan sopivalta se näyttääkin sinne. Vielä on hapsut solmimatta, mutta sen jälkeen on matto valmis laitettavaksi lattialle.

Sitten Akka ajatteli, että uuteen keittiöön olisi kiva tehdä itse matot. Värit voisivat olla sopivan harmoniset, mutta sopisivat sekä siniseen keittiöön että punaiseen keittiöön. No, kun Akka otti matot puilta, näkyi mattojen värimaailma, joka oli kyllä aika sinertävä. Joten ainakin siihen siniseen keittiöversioon ne sopivat. Mattoja tarvitaan vielä kolme lisää samaa mallia, mutta niitähän on nyt hyvä paukutella illat pitkät.

Yllä olevassa kuvassa näkyy Akan nukkekotikin. On se aika vaiheessa! Kunhan tästä nyt tuo isompi talo tulee valmiimmaksi, alkaa olla aikaa enemmän minimaailmallekin. Huonekalutkin olisivat jo valmiina ja talon asukkaat.

Sinistä ja savuista

Ukko ja Akka kävivät isossa kaupungissa eilen törsäämässä. Äkkiä sai tonnin menemään! Ei kannata kovin usein käydä, kun tulee niin kalliiksi. Mutta nythän oli varaa, kun kerran talokin meni kaupaksi. Ostoksina olivat tällä kertaa myös saunan pesutuvan maalit. Paluumatkalla oli taas aika käydä toisella talolla tekemässä kuormaa ja mattoja ja iltasella Ukko ja Akka palasivat kotiin.

Ukko lähti lämmittämään saunaa ja pesemään sitä painepesurilla. Akka otti kuvia kamerallaan ja mietti samalla, tulisiko keittiöstä enneminkin sininen kuin punainen. Sinisen sävyistä olisi juuri tällainen turkoosiin taittava aika kaunis väri.

Tätä väriä on jonkin verran jo olemassakin. Nuo astiat kaapin päällä ja sitten tuo sininen ämpäri.

Akka päätti pistää ihan pienen tulen kamarin pönttöuuniin kokeeksi. Veto näytti ihan hyvältä, joten muutama puu meni sinne seuraksi. Mutta kauheaa! Veto loppui kuin seinään, ja paksu savu alkoi täyttää taloa. Ensin alkoi välikamarin palohälytin piipattaa ja kohta yhtyi kuoroon yläkerran hälytin. Talo oli täynnä savua ja meteliä.

Akka yritti saada pikkutulta tehtyä hormiin kaiken savun keskellä, mutta savu pakkautui sieltäkin väärään suuntaan. Ukko piti kutsua avuksi. Töhöttimellä se hormi lopulta alkoi vetää ja yötä myöten savukin hälveni.

Koivurinteellä haisee nyt ihan savutorpalta, mutta muuten on taas kaikki hyvin!

Uusia koteja

Tämä päivä oli uusien kotien päivä. Postista kotiutui valtavan söpö pieni termari Koivurinteelle. Termariin mahtuu juuri ja juuri kaksi kupillista eli Ukolle ja Akalle omansa. 

Ukon ja Akan piano sai tänään uuden kodin Vantaalta. Siellä se pääsee arvonsa mukaiseen käyttöön ja saa soitollaan ilahduttaa toivottavasti oikein suurta joukkoa eli seurakuntaa. Keskiviikkoillalla facebookissa oli toive löytää seurakunnalle piano ja siihen haasteeseen Ukko tarttui heti ja tarjosi pianoa itsepoimien. Tänään poimijat saapuivat ja piano lähti.

Ukon ja Akan tavarat pääsivät uuteen kotiin Koivurinteelle. Kylläpä autoon mahtuikin taas paljon tavaraa. Jäi sitä kyllä vieläkin, joten viikonloppu sujuu kyllä taas sillä talolla.

Saivat sitten vielä ne talon ostajatkin uuden kodin. Omistus siirtyi Ukolta ja Akalta heille. Ukosta ja Akasta tuli siis hetkeksi haltijoita, toivottavasti hyviä sellaisia. =)

Kiirettä pukkaa

Akan päivät menevät töissä ja illat toisella talolla mattopuuhissa. Eli ei tässä sen kummempaa. Leivinuunin tilalle tulee sitten Tiilerin Hemmo hieman muokattuna versiona. Jos vaan mitenkään saa, pinnaksi tulisi läkkipelti. Jos se vaihtoehto ei onnistu, tulisi valkoisilla laatoilla. Jos sekään ei onnistu, tulisi antiikkirapattu. Mustia kivitasoja ei tule, vaan ne korvataan esimerkiksi ihan valuraudalla. Eikä tule viistoja kulmiakaan.

Jep, paljon täytyy tehdä, siitähän ne tuunatut purkitkin muistuttavat. Akka laski, että mattoa pitäisi syntyä päivässä lähes metri, että koko loimen saisi käytettyä. Siinä sitä on paukuttamista illoiksi. Ei haittaa yhtään, että sataa, eipähän tee mieli mennä ulos. Ukko pakkailee tavaroita autoon ja kärryyn, kun Akka paukuttaa kangaspuita. Seuraavat kaksi viikkoa menee tällä ohjelmalla. 

Viikonlopun väkerryksiä

Vähän huonommat ilmat saavat aikaan sen, että väkerrysvarvasta alkaa kutittaa. Siinä ei auta, kuin alkaa väkertää jotain, jotta vaiva helpottaa. Joskus kyllä käy niin, että vaiva vaan yltyy kahta kauheammaksi. 

Se alkoi purkkien maalaamisesta. Akalla oli säilössä monta lesitiinipurkkia, joihin on valkoiset kannet. Niissä siis voisi säilyttää edelleen jotain, vaikka varsinaista tietoa tarpeesta ei ollutkaan. Toinen kohde oli liiteristä löytynyt vanha naulakko, jonka Akka päätti maalata saunalle sopivaksi.

Purkeista tuli sitten tällaisia, vain teksti puuttuu ja tarkoitus. Mutta on ainakin olemassa tulevaa tarvetta varten.

Naulakosta tuli sitten tällainen. Akka ei edes viitsinyt kitata vanhoja koloja umpeen, näkyypähän edes jostain, että vanha tavara tässä on kyseessä. Maali olisi saanut olla hieman tummempaa, mutta olkoon nyt sitten tosi vaalea. 

Ja kun kerran alettiin, niin sitten sitä jatkettiin. Huonekalujen pelastuspartio -operaation tuoli sai myös vaalean turkoosin maalin ylleen. Tuoli on aika kovia kokenut, mutta kyllä se vielä moneen juttuun kelpaa. Kyllä se ainakin maalattuna nyt paremmalta näyttää kuin ilman.

Vielä ei Akka jatkanut tämän pidemmälle projektia, mutta mielessä kyllä olisi vaikkapa keittiön tuolien maalaaminen valkoisesta vaalean turkooksiksi. Pöydän jalathan ovat jo suunnilleen tätä sävyä. Saas nyt nähdä, miten käy.

Talomyyntiuutisia: Kauppakirjat on tarkoitus tehdä ensi perjantaina, ja talon vapauttaminen uusille asukkaille tämän kuun lopussa. Akalla on siellä vielä ne matotkin kesken. Huh, tulee tässä varmaan vähän kiire!

Haaveet kaatuu

Yksi kerrallaan haaveet kaatuvat. Naapurit eivät aio myydä peltoa, koska se on ollut suvun omistuksessa aina, eikä asiaa voi muuttaa. Joku tulevasta polvesta joskus voi alkaa sitä viljelemään. Nyyh! Naapurit lupasivat jopa pistää nurin kaikki vadelmat ja marjapensaat jo tänä syksynä. Nyyh! (Ja onneksi myös naapurin puolen ruusurisukot.) Akka olisi niin mielellään laittanut siitä kulmauksesta kunnollisen marjatarhan.

Maakunnan paras uunimuurari kävi. Ei tule leivinuunia. Nyyh! Hormien välit ovat niin hauraat, ettei peltien paikkoja voi muuttaa vaarantamatta koko muuria hormeineen. Nyyh!

On toki hyviäkin uutisia. Tänään toisella talolla on kuntokartoitus, joka on siis viimeinen askel ennen kauppojen syntymistä. Kauppoja odotellaankin jo todella innolla, sillä kahden talon ylläpito, suuret pihanrakennuslaskut ja remontit ovat vieneet Ukon ja Akan talouden kellaritasolle.

Kun lopullinen kauppa on syntynyt, pääsevät Ukko ja Akka tekemään eteis- ja kylppäriremonttia, muurauttamaan uunillisen puuhellan ja korjaamaan vuotavan katon. Sen jälkeenhän ei olekaan enää kuin keittiöremontti, yläkerran remontti, aluskatteen laittaminen, kuistiremontti, julkisivuremontti ja piharemontti. Sitten voisi rakentaa autokatoksen, varastorakennuksen, aitan ja huvimajan. Onneksi siis tekemistä on näin vähän, voisi muuten tulla tylsistyminen ensi talvena työn ja gradunteon ohella!

Oikeasti siis lähitulevaisuudessa ennen talvea on tehtävä eteisen alapohjan ja seinien kunnostus, uunillinen hella sekä kattolyhdyn katon korjaaminen. Talven aikana sitten voi tehdä eteisen ja kylpyhuoneen valmiiksi. Ei ole mitään järkeä oikeasti yrittää tehdä enempää kuin ehtii.

Aurinkoista päivää myös sinulle!

Loimaan rompetorilta hankittua

Koivurinteen Akan blogissa on käyty jo yli 10 000 kertaa. Hienoa, silloin on mukava kirjoitellakin, kun tietää, että on siellä lukijoita, vaikka moni ei ole vielä liittynytkään vakkarilukijaksi.

Lauantaina oli rompepäivä Loimaalla. Taas tuli hankittua lisää omaisuutta Koivurinteelle. Avaimia ei tietenkään ole koskaan liikaa, varsinkin, jos ne ovat nättejä ja voivat vaikkapa sopia Koivurinteen oviin (eivät sopineet). Koristeeksikin ne käyvät.

Heräteostoksena tuli sitten hankittua vähän enemmänkin kihveleitä ja kahveleita. Jos kerran vitosella saa koko laatikon, eihän siitä tarjouksesta voi kieltäytyä, eihän? Juustohöylästä joutui kyllä pulittamaan vähän enemmän, mutta hyvä höylä se onkin (kokeiltu on).

Oikeastaan laukkujakaan ei pitänyt hankkia enempää, mutta kun tämä oli niin halpa, että oli ihan pakko ostaa. Kuntokin oli niin erinomainen, että voisi ottaa ihan oikeasti matkalaukkukäyttöön.

Jo ennen itse alueelle menoa sekä Ukko että Akka yhtaikaa huomasivat katumyyjällä hyvänkokoisen paljun. Siinähän se pitkään mietitty kylpyamme nyt oli! Juuri oikeanlainen! Myyjä vakuutti paljun olevan käyttökuntoisen ja vedenpitävän, joten kauppoja tehtiin saman tien. 40 €:n hinta saattoi olla myös vaikuttamassa asiaan. Heti, kun Ukko ja Akka tarttuivat paljun kahvoihin kuljetusta varten, kuului muutaman metrin päässä: "No, nyt se ehti mennä jo!"

Saattoi näyttää palju pieneltä, mutta kyllä sinne Akka mahtuu kylpemään ihan mukavasti. Veden kanssa ei ole vielä kokeiltu, mutta eiköhän sekin selvinne viikolla, kun on vieläkin lämmintä ja mukavaa keliä tiedossa.

Akalla alkaa kesäloman viimeinen viikko. Ukko jo menee töihin huomenna. Hyvä se on nyt mennäkin, kun on hyvin kuntoutettu ja vetreä ja potra ja kaikkea muutakin hyvää. Mukavaa alkavaa viikkoa sinullekin!

Pirttiviljelystä pihaviljelyyn

Ukko on tämän viikon reumakuntoutuksessa, joten Akalla on ollut ihan omaa aikaa. Niinpä, ja se aika on mennyt ihan työleirin merkeissä. Vadelmien aika on vaan sen hetken, joten silloin ne on noukittava. Toisaalta on hienoa hakea aamulla kipollinen tuoreita vadelmia aamupalaa varten. Yhteensä Koivurinteelle tarvitaan vähintään 183 litraa marjoja, koska aamupalalla menee aina puoli litraa. Sitten, jos haluaa käyttää marjoja muuhunkin, tarvitaan siis se määrä tuohon vielä päälle. Pakkasessa on jo ihan kivasti kerättynä, mutta Akka-parka saa vielä raataa monena päivänä, että pakastin tulee täyteen.

Vadelmia kasvaa onneksi omalla pihalla ja naapurin pellolla, joten sen osuuden saa ihan läheltä. Pellolla on heinikon ja ruusukon kätköissä myös herukkapensaita, joista Akka käy myöskin poimimassa. Samalla on Akka jo miettinyt, että kyllä tuo pelto toki kuuluisi paremmin Koivurinteelle kuin naapuriin. Pitäisi alkaa tehdä kauppoja siitä. Sitten sitä olisikin tilaa vaikkapa omena-, päärynä- ja luumutarhalle marjojen lisäksi. Ja voisi siitä tehdä sellaisen puistomaisen puutarhan ja ties mitä kaikkea muuta. Kaikenlaista voisi siinä viljellä.

Kyllä Ukko ja Akka ovat yrittäneet pirttiviljelyäkin, mutta siitä ei sitten tullut kasvua, vaikka viljelyeksperteiltä apua haettiin ja valmiitakin taimia yritettiin istuttaa. Niinpä on vaan parempi tyytyä kasvattamaan puutarhassa, ja siellä jo onkin hyvää kasvua nähtävissä. Kasvihuoneen kurkut ovat todella makoisan makuisia. Samoin suippopaprikat. Tomaatit eivät vielä punastele.

Kasvilavatkin antavat jo hyvää satoa. Punajuuret alkavat olla poimintakunnossa, lantut ovat lihoneet, mutta lehdet ovat pitsistyneet.

Parhaiten kasvavat kuitenkin kesäkurpitsat. Miten voi käydä niin, että Akka muistaa poimia ne juuri sen päivän tai pari liian myöhään? Silloin ne ovat roihahtaneet jo hervottoman kokoisiksi paksuiksi rötkäleiksi. Taitaa olla kurpitsakeittoa tiedossa muutamaksi päiväksi.

Elokuu alkoi tänään kertoen, että kesästä on jäljellä vielä kolmannes. Akka aikoo nauttia vielä lomasta ja kesästä, kun kesähän tässä on menossa täydellä voimallaan. Nauti sinäkin kauniista ja lämpimästä elokuusta, lämpimistä, hämäristä illoista, kasvun ilosta ja luonnon ihmeistä!