Kutut talviteloille

Niin taas talvi yllätti suomalaiset, koivurinteeläiset ja kuttuset. Tuli kylmä ja vilu. Pohjoistuuli tunki luihin ja ytimiin. Kuttuset vain peltikopissaan värjöttelivät kylmissään. Ei, kuitenkaan niin olisi sopivaa. Tuli kiire tyhjentää verstaan toinenkin pää ja tehdä siitä talvikuttula.

Koko aikaa kuttuja ei vielä pidetä sisätiloissa. Päivällä ne saavat viettää vielä aikaa tarhassaan. Lypsyn jälkeen ne saavat juosta vapaana pihalla (ja syödä vuorenkilpiä) hetken ja sitten on aika mennä sisälle lämmittelemään.

Talvikuttula taitaa olla juuri sopivan kokoinen niille. Erityistä iloa tuottaa taso, jonka päältä voi seurata pihalle. Kun kyseessä on äiti ja tytär, molemmat eivät millään mahdu samaan aikaan ylätasanteelle. Tasanne käy myös lypsytasosta.

Ovi on vielä siirrettävää mallia, mutta kunnon aukeava mallikin on tulossa.

Remontin lähtölaukaus

Palkattu kirvesmies sai ensimmäiseksi tehtäväkseen vaihtaa ovet. Keittiön koiranraapima siniseksi keittiön puolelta maalattu ovi sai lähteä ensin. Siitä tulisi kyllä vielä käyttöönsä sopiva ovi kanala-kuttulaan. Tämä kuva on muuten otettu silloin aivan alkuaikoina, kun maallista omaisuutta ei ollut vielä kuskattu Koivurinteelle. Olipa ihanan avaraa.

Huutokaupasta kolmella eurolla huudettu ovi löysi paikkansa. Kyllähän tuo nyt sentään on ovi! Tai ainakin sitten, kun erinäisiä pintakäsittelyjä on tehty.

Eteisen puolelta näyttää nyt tältä. 

Seuraavaksi on vuorossa peräkamarin ovi karmeineen, sitten kuistin ovi. Ja sitten aukeaa koko eteinen runkoaan myöten. Ja ihan oikeasti Koivurinteelle tulee sisävessa! Ja pian Ukko ja Akka pääsevät muuttamaan asuntovaunusta sisälle. Koivurinteellä on kohta asiat niin hyvin!

Perunannostoa

Siinä kun Akka laitteli syysistutuksia pihalle, kanat päättivät lähteä perunannostoon. Ei sitten Akan auttanut kuin lähteä matkaan. Kanat kaivoivat ja Akka nosteli perunat sankoon. Kyllä oli helppoa. Kun kanoja vielä vähän kehui, ne kaivoivat entistä innokkaammin. Kyllä sujui joutuisasti tämä puuha.

Kohta olikin sen laatikon kaikki perunat kaivettu ylös. Ihan mukavasti niitä löytyikin.

Käpy katseli touhua vähän siihen malliin, että kaikkea ne kanat suostuvatkin tekemään.

Regina yritti olla muuten vain edustavana, vaikka vain yksi pyrstösulka oli jäljellä. Muilla isoilla kanoilla onkin vain töpöpyrstöt. Se on sellaista sulkasatoaikaan.

Taunolla oli taas kova hätä saada kanat äkkiä pusikkoon piiloon. Haukka ilmeisesti kyllästyi, kun ei saanut uutta paistia ja muutti kauemmas. Viikon se päivysti pihalla. Kerran se lensi aivan Akan vierestä. Eipä ole Tauno kiekunut ulkona sen jälkeen kuin yhden kerran, kun Akka kauniisti pyysi.