tiistai 24. kesäkuuta 2014

Kanat vallattomina

"Missä Akan kanat on?" Muuta ei Akka ehdikään sanoa, kun siipiveikot saapuvat paikalle.


Parijonossa, tahdissa mars! Samanväriset pareiksi ja sitten menoksi.


"Äiti, mitä tehtäis?"


"Leikitään seuraa johtajaa. Penkille järjesty!"


"Nyt pyllistetään kaikki yhdessä!"


"Ei tuollaista pienille opeteta. Tulkaas nyt pikkuiset!"


"Hoplaa, äidin perässä hyppy ja menoksi!"


"Menkää keskenänne, mää en ainakaan tuu!"


"No, mihin se yksi nyt jäi?"


"Ei se ole täällä, eikä tuollakaan."


"On teissä kyllä niin kova vahtiminen!"


Mutta Taunon kulmakarvat ne ovat kyllä kauniit ja tuuheat, vai mitä! =)

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Hauskaa juhannusta!

Koivurinteellä vietetään hyvin maalaista juhannusta, lähestulkoon boheemia. Vanhan perinteen mukaan nuoret koivut saavat koristaa sisääntuloa. 


Akka vaihtoi vaaleat verhot välikamariin.


Ikkunasta näkyy jo muutakin kuin metsää.


Ja huomaat varmaan, että siivottukin on. Ikkunatkin on nyt pesty. Oli se jo aikakin, vai mitä?


Päätyikkunasta näkyy se suuri syreeni. Ja toiseen suuntaan katsoessa näkyisi niitä kasoja ja muuta ei niin kuvauksellista.


Kaappi on vieläkin kesken, mutta hyvässä käytössä.


Ukon korjaama keinutuoli ei ihan vielä ole istuttavissa. Mutta hyvällä mallilla se jo on, vain väri ja istuinosa puuttuu. Ja tuo renginkaappi on odottanut seinällepääsyä jo hyvän tovin, mutta saanee odottaa vieläkin.


Mutta juhannusvieraille pitää olla hyvää tarjottavaa ja pöytä valmiina.


Ja tekipä Akka kiireessä kakunkin, josta Ukko jo sorhaisi ennen tarjoilua kermat sileiksi (ja Akka korjasi).


Ulkona meno on ihan yhtä hulvatonta.


Mutta nythän on juhannus, joten sallitaan se kanoille ja kukolle.


Koivurinteen Akka,
tuo rakas epiikka,
kuin iki-ihana lentohiekka.
Akka on pehmoinen kuin logistiikka,
tuo oman elämänsä maatalouspolitiikka,
tai kesäöiden mansikka.
Hän on ulapalla soutava pellavatukka
sieluja syleilevä pokka.
Sellainen on Koivurinteen Akka.
(http://oletruno.fi/)
Oikein mukavaa ja lämminhenkistä juhannusta sinulle!

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Tipuista ja kuinka niitä tehdään

Tiput ovat kasvaneet jo isoiksi. Ne osaavat jo vaikka mitä, kuten olla orrella. Tosin on paras vielä emon olla suojana. Löydätkö kaikki viisi pienokaista?


Kolme päätä ja kaksi pyrstöä - ja vielä yksi pää orren alla.


Vasempi on kukko ja oikea on kana. Kukkojen harja alkaa muotoutua jo tässä vaiheessa.


Sillä aikaa muu parvi käyskenteli vielä pihalla ilta-auringossa.


Sitä se valo ja lämpö teettää...


perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kaappi ja henkarit

Taas on Akka tehnyt tarpeellisia hankintoja. Henkareita tarvitaan aina, varsinkin näitä puuhenkareita, jotka on vielä tuunattu kauniisti. Nyt voi huoletta viedä kirpparille kaikki muovihenkarit. Akan oli ihan pakko vähän järjestellä henkareita ryhmittäin. =)


Yhdeltä kirppikseltä Akka löysi kaapin ihan ehtaa puuta, vain pinta näyttää kärsineeltä.


Sisältä kaappi on ihan siisti.


Lukko toimii ja avainkin on tallessa. Pinnassa näkyy, että alkuperäinen maali on halkeillut pahasti. Sen päälle on vain maalattu valkoisella ja jätetty vanha röpöpinta. Uusi maalikin on jo lähtenyt kuoriutumaan. Jossain vaiheessa on tiedossa raaputtamista ja hiomista.


Alalaatikkoon ei ollut avainta. Pitää kokeilla, sopiiko joku vanha olemassaoleva avain tähän.


 Alalatikossa on vielä vanha aito hyllypaperi tallella (mutta sen alla ei ollut aarteita).


Toistaiseksi kaappi on eteisessä peittämässä taakseen kuivuria, mutta lopullisesta sijoituspaikasta ei ole varmuutta.

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Heinää seipäälle

Oli sitten aika lyödä heinää nurin naapurin pellosta. Ukko haki viikatteen ja lähti heinätöihin. Kourukin suulista on nyt korjattu, ja vesi juoksee nätisti saaviin.


Lähinnähän tuossa on lupiinia seipäällä, mutta jotain kuitenkin. Toivottavasti kutuille kuivattu lupiini kelpaa. 


perjantai 6. kesäkuuta 2014

Pihakuvia

Illan päätteeksi Akka päätti räpsiä kuvia pihalta, jotta jotain dokumenttia olisi taas olemassa tulevaisuutta varten. Suulin seinustalla on taas vanha polkupyörä kukkineen. Taustalla näkyvät tikapuut ovat ikkunanpesua varten. Arvaa vaan, kumpi tuolla korkealla pesi nuo ullakon ikkunat. Ukon hommiksihan se meni.


Katto on hieman toisennäköinen kuin viime vuonna. Pihalla on vielä paljon syksyn ja talven remonteista peräisin olevia kasoja, jotka jossain vaiheessa pitää saada siivottua.


Kiven takaa löytyy punaherukka, jonka kaverit mustaherukat nostettiin heinikosta kehikkoon. Samalla tuohon rajan lähelle tuli kolme herukkapensasta lisää, mutta ne eivät näy kuvassa.


Penkin viereisessä puskassa kasvaa keijuja, jotka hohtavat illan tullen.


Akalla näkyisi olevan vähän kesken hommia. (Niin kyllä Ukollakin näkyy olevan nurmenleikkuu kesken.)


Tänä kesänä iso pihlaja on aivan täynnä kukkia. Kertooko se nyt sitä, että ensi talvena tulee paljon lunta? Kun niitä ennustuksia on kahta eri lajia. Viime vuonna ainakin kukkia oli tosi harvassa, eikä luntakaan kuin silloin tällöin.


Puun  alla tuoksu on aivan huumaava.


Sulevi reppana on aivan tokkurassa eläinlääkärin jälkeen. Pitäisi yksi poskihammas käydä vielä poistattamassa. Taneli sai myös huonoja uutisia, poistettavia hampaita olisi ainakin neljä. Myös keuhkot ovat huonossa kunnossa. Alkaa olla Tanelilla lähtölaskenta käsillä. Vastahan se on 13 vuotta.


Akan piilopaikka on taas valmiina. Etupihalta katsoen ei näy mitään, mutta sivusta sitten paljastuu, onko Akka löhvistelemässä. 


Ukolla on ainaiset puutalkoot menossa. Taitaa olla viimekesäiset puut vielä odottamassa. Tuon metsän takana kulkee iso tie, vaikka ei uskoisi. Koivurinne on aivan tien vieressä, mutta tieltä ei näy kuin pieniä pilkahduksia, jos oikein tarkkaan osaa katsoa. Saavat Ukko ja Akka olla ihan rauhassa metsäläisiä.


Takapihaa on hieman tasoitettu. Kiveä ei saatu siirrettyä, joten sen ympärille oli sitten laitettava kasveja. Pikkukuusi odottaa pääsemistään joulukuuseksi.


Käpy inhoaa ötököitä ja viettää siksi aikaansa sisällä, mutta Anelma-Unelma reuhottaa mielellään pihalla. Lypsytaso toimii samalla kiipeilytelineenä.


Kesäisen lämpimänä iltana kanat leuhottavat siipiään orrellakin. Paikat näköjään vaihtuvat välillä.


Munintapesien alla on vuorossa Emmi. Heti, kun Akka tuli sisälle hääräämään, alkoi päitä ilmestyä näkyviin mikä mistäkin.


Kierroksen päätteeksi Akka totesi, että Koivurinteellä oli kaikki hyvin, ja painui itsekin nukkumaan.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Vapaita kanoja

Nyt se on tapahtunut Koivurinteellä - kanat ovat oikeasti vapaita kanoja. On todella idyllisen näköistä, kun kanat tepastelevat pitkin pihaa.


Ihan niin idyllistä ei ole, kun ne syövät vuorenkilpiä (niitä, joita kutuilta on vielä pelastunut).


Taunokin yllätettynä yrittää olla niin viattoman näköinen.


Mutta heti, kun silmä välttää, häviävät lehdet parempiin suihin.


Mikä hauskinta, pikkuisten ulkoilukausi on alkanut.


Nyt pihalta kuuluu melkoinen piipitys, kun tiput uskalsivat tulla ulos.


Mammat niin tohkeissaan opettavat tipuille, mitä kaikkea vapaudessa voi tehdä, eli lähinnä syödä.


Mammatkin voivat jo olla hetkittäin omissa oloissaan, kun tiput viihtyvät keskenäänkin. Tosin silloin pitää tipujen olla hyvin visusti.