tiistai 29. toukokuuta 2018

Koivurinteen aamukierros

Toukokuun lopun tiistaiaamuna aurinko paistoi kauniisti Koivurinteen pihaan. Akka heräsi jo varhain eksyneen hyttysen nälkään. Kohta hän jo siirtyikin pihalle katselemaan kaunista luontoa ja Koivurinteen maisemia. Ensimmäiseksi aamulenkiksi riitti kierros talon ympäri.


Päädyssä ollut multakasa oli hävinnyt, kun Ukko oli käynyt viettämässä viikonloppua koivurinteellä. Nyt pieni juhannusruusu sai hyvän kasvupaikan. Tämä jo nupuillaan oleva ruusu oli joskus joutunut kokemaan kovia, kun Ukko oli unohtanut sen olemassaolon ja ajanut leikkurilla yli. Sitkeästi ruusu nousi uudelleen maasta ja kukkii jo koko vartensa voimin. Jättimäisen syreenin seurassa se on todella pieni, mutta vuosi kerrallaan sekin saa kokoa.


Takaseinän maalauksen yhteydessä yksi pienistä kuusista lähti pois, mutta sen oli jo aikakin siiryä pois, sillä olihan se liian lähellä taloa. Ukko ja Akka jättivät nämä pienet kuuset kasvamaan tuleviksi joulukuusiksi. Nyt ne alkavat olla jo mukavan kokoisia siihen.


Ennen maalausta talon alareuna oli vihreä, sillä ennen kattoremonttia ei ollut edes kouruja, jolloin sade roiskutti pisaroita seinälle ja siihen kasvoi levää. Ongelma on nyt pois kuten sen jäljetkin. Vain aamuauringon koristama seinä näyttää parhaat puolensa.


Takapäädyssä oli muinoin jälkiä perunamaasta. Koko tilaa eivät Ukko ja Akka laittaneet kasvimaalle, vaikk enemmänkin olisi mahtunut. Kymmeneen laatikkoon saa jo ihan mukavan keittiöpuutarhan. Takapäätyyn tulee vielä hätäpoistumistikkaat, sillä edelliset olivat jo huonokuntoiset.


Kuistin seinä kaipaisi hieman taivaansinisiä päivänsinejä kipuamaan köynnöstukia. Akka ei vaan uskalla niitä tuohon laittaa, sillä kastelu voi jäädä liian vähälle kesän aikana. Sillä multakasalla sai paikattua hyvin kaikki nosturin jättämät painautumat. Kohta ruoho jo peittääkin paljaat paikat.


Illalla Akka istui terassilla syömässä iltapalaa. Silloin aurinko paistoi kauniisti ja lämpimästi toisesta suunnasta. Aamulla terassilla saa nauttia lintujen laulusta ja syreenin ja pihlajan tuoksusta.


Pieni kukkapenkki on taas kauniisti kukassa. Takana kukkivat pikkusydämet. Etualalla kukkii kullero ja vuorikaunokit ovat juuri avautumassa. Pioneissakin näkyi nuppuja.


Niin tuli Akan aamukierros tehtyä. Välillä hänen piti tehdä muitakin askareita, mutta odotettavissa oli myös ympäristön kuvaamista.

perjantai 25. toukokuuta 2018

Punainen tupa ja perunamaa

Vaikka maalaus ei vielä täysin tullutkaan valmiiksi, on ihan mukava katsella taas Koivurinnettä. Pääty on vielä maalaamatta talosta. Päädyssä on vielä tuo vanha kasa, joka saa nyt viikonloppuna lähtöpassit, kun Ukko menee laittamaan pihaa vielä parempaan kuntoon.


Maalaus antoi hyvän siistimmän ilmeen talolle. Myös uudelleen maalatut ikkunanpuitteet ja vuorilaudat raikastivat ilmettä.


Akka maalasi ennen ruskean puutarhapöydän valkoiseksi, jotta se sopii terassille kahvipöydäksi. Vanhalla terassilla ei ollut tilaa mihinkään olemiseen, mutta tämä uusi on ihan hyvän kokoinen.


Akka kylvi jo perunat, nauriit, herneet ja muut kylvöt laatikoihin. Näihin oli ehtinyt kasvaa vadelmaa, mutta ne sai onneksi hyvin poistetua. Nyt perunamaa kasvaa ihan perunaa ja muuta toivottua.


Kasvihuoneeseen ei Akka sentään laittanut mitään kasvamaan, sillä kastelujärjestelmää ei ole, eikä ihan joka päivä ehdi Ukko eikä Akka seuraamaan kasvuston kastelun tarvetta.


Ulkorakennus muuttui todella paljon edukseen. Ukko aikoo laittaa vielä toiseen oveen vuorilaudat sekä myös tuohon toiseen nurkkaan, jossa niitä ei ole. 


Akka maalasi vanhan saunanpenkin myös valkoiseksi, jotta se sopii paremmin maisemaan. Nyt voi saunan jälkeen istahtaa hengähtämään ja katselemaan kaunista Koivurinnettä.

tiistai 22. toukokuuta 2018

Kesäkukkia Koivurinteelle

Välillä Akka ehti laittamaan pihaa kuntoon, kun Ukko kiikkui yläilmoissa. Pari ensimmäistä yötä oli kylmää, mutta sitten lämpö riitti kesäkukkien laittamiseen. Tietysti Akka laittoi tänäkin vuonna tuohon valtavan hmm... erikoiseen kukkapylvääseen muutaman kukan. Ehkä se kuuluu tähän pihaan, hän tuumi.


Perinteisiä paikkoja olivat myös kivi ja kanto. Kiven ympärillä olevat kasvit Akka suojasi pienemmillä kivillä, sillä taas oli leikkuri surauttanut yhden esikon yli. Ehkä tuo suojavalli pitää leikkurin kauempana. Kiven ympärillä kasvaa vuorenkilpeä, maksaruohoa, ruusujuurta, arovuokkoa, esikkoa ja pikkusydäntä. Akka kylvi muutaman pioniunikon siemenen sinne sekaan. Ehkä ne vielä sieltä kesän mittaan nousevat.


Ruukussa kasvaa yksi valkoinen pelargoni, yksi pinkki petunia ja muratti. Välillä käyntivälit ovat vähän pidempiä, joten Akka laittoi ruman muovilaatikon ruukun alle pitämään kosteutta pidempään. Ehkä tuohon jostain löytyisi vähän pienempi ja sopivampi alusvati, kun vähän tarkemmin etsisi.


Vanha romanttinen ruukku sai hortensian sisälleen. Tämä on salaojitettu pohjastaan pikkukivillä, joten hortensia ei aivan ui vedessä, vaikka saakin sopivasti kosteutta.


Kukkakaupan tarjonta oli vähän yksipuolinen, tuumi Akka, kun sommitteli valkoista ja pinkkiä kaikkialle. Saattoi olla ihan Akan oma vikakin, kun valitsi niin yksipuolisesti.


Laatikkoon päätyi muratti jaettuna kahteen osaan, kolme valkoista petuniaa ja yksi hortensia. Istutuksesta tuli melko tiukka. Saattavat mokomat alkaa vielä tursuilemaan yli reunojen.


 Kukkivien vuorenkilpien vierestä näkyy taas jotain samaa sävyä.


Polkupyörän koreissa on molemmissa yksi petunia ja yksi muratti. Näilläkin on reilusti multatilaa, joten kosteus voi riittää seuraavaan käyntiin. Onhan vielä tämä seinäkin maalaamatta.

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Kolmas maalauspäivä

Kolmantena maalauspäivänä Ukon äiti pääsi aloittamaan metsän puolen seinää. Vihreät levät oli poistettu alareunasta ennen maalausta.


Ukon isä maalasi keskivälikköä tikapuilta, kun Ukko oli vielä yläilmoissa nosturin kanssa maalaamassa päädyn ylimpiä osia.


Akka maalasi ikkunat niin ylös kuin lyhyillä kintuillaan jatkovarren kanssa yletti, mutta Ukko sai maalata ylemmät osat.


Ukolla olikin hieman ronskimpi ote ikkunoiden kanssa, mutta nuo saa kätevästi raapattua maalin kuivuttua.


Takaseinäkin valmistui kokonaan kolmantena päivänä. Vain toinen ikkuna jäi maalaamatta, mutta sillekin on varattuna aikaa tulevana päivänä.


Sitten maali alkoi olla niin vähissä, että ei kannattanut aloittaa enää viimeistä päätyä. Ukko päätti sutia viimeiset vedot räystäiden jatkopätkiin, jotka loistivat kattoremontin jäljiltä vielä vaaleampina. Uusi maali on hieman aiempaa tummempaa, mutta suurta eroa ei näy seinien välillä. Päätyseinä saa maalin vasta seuraavalla vierailukerralla. Samalla ulkorakennuksen kaksi maalaamatta jäänyttä seinää saa myös uuden maalikerroksen.

lauantai 19. toukokuuta 2018

Toinen maalauspäivä

Toisen päivän iltana oli jo aika kivan näköistä Koivurinteellä. Ilma oli kaunis, vaikka aamulla ja illalla kylmä. Aurinko paistoi ja loi hyvää maalausmieltä. Niinpä Ulkorakennuskin alkoi jo näyttää iltaa kohden parhaan ilmeensä.


Huussiseinä on maalattu vuorilautoineen, samoin itse huussi myös ovineen. Akka nimittäin löysi valmiin oikeansävyisen pellavaöljymaalin portaanaluskomerosta.


Ovimaali riitti yhteen kertaan kaikkiin kolmeen oveen sekä ikkunoihin. Nyt tuo vasemmalla näkyvä ovi on ihan inhimillisen näköinen, eikä enää mikään ruma monsteriovi. Sen ympärille on vielä laitettava vuorilaudat, jotta viimeinenkin viimeistely tulee valmiiksi. Ulkorakennuksesta on maalattu vasta kaksi seinää, mutta ne olivatkin ne pahimmat.


Talon huonoimmassa maalissa ollut puoli on myös maalattu. 


Eikä takaseinäkään ole enää osittain harmaa, vaan punamullan punainen.


Vielä riittää maalaamista, mutta seinä kerrallaan valmistuu. Apuna on henkilönostin, jonka kanssa on ollut hyvä maalata seinien yläosat. Ukon päätä ei ole huimannut korkeallakaan.

perjantai 18. toukokuuta 2018

Koivurinne kesäkuntoon

Ukko ja Akka päättivät vihdoin laittaa Koivurinteen ulkokuoren kuntoon. Ulkorakennus oli kaivannut uutta maalikerrosta jo jonkin aikaa, eikä päärakennuksenkaan maali ollut enää priimaa. Ensin piti tietysti keittää maali valmiiksi. Ukko käytti yhden kauniin päivän siinä askareessa. Keitosta on juttu täällä.


Kauniina, mutta hieman jo viilenneenä perjantaipäivänä alkoi varsinainen työ. Ensin oli hyvä kokeilla maalia ulkorakennukseen. Jo pienet maaliläntit näyttivät siltä, että jäljestä oli tulossa oikein hyvä.


Ja pääty näyttikin oikein hyvältä maalattuna. Niin olikin hyvä jatkaa ulkorakennuksen etupuolelle.


Apujoukkoina maalaamassa ovat Ukon vanhemmat. Kahdestaan olisikin liian iso projekti.


Yhdelle illalle oli aivan tarpeeksi kaksi seinää. Akka on jo sekoitellut valkoisen maalin valmiiksi vuorilautoja varten. Aamulla pääsee maalaamaan niitä. Ovimaali ei tullutkaan mukaan. Ehkä niiden vuoro on vaikkapa juhannuksena.