Kun Ukko ja Akka olivat lähdössä Akan veljentytön 2-vuotissynttäreille, Akka sanoi katsovansa vielä "torilta" halvan sohvapöydän. Ihan kuin niitä tuosta vain löytyisi ja oikealta suunnalta! Niin, no löytyi toki ja ihan matkan varrelta. Tätä yksilöä lähtivät isäntäväki katsomaan synttäreiden jälkeen ja ostettuahan se tuli.
On se Akalla kallis maku, tuumi Ukko, kun kympin myyjälle antoi maksuksi pöydästä. Ainaista rahanmenoa, myönsi Akkakin. Mutta siinä se nyt sitten oli, mitä oli haettu. Kun sohva on noin pieni, näyttää pöytä aika isolta, mutta kaipa tuohon silmä tottuu. Ehkä se johtuu siitä, että aiemmin ollut arkku oli niin pieni. Kuvassa näkyy hyvin, miten paljon liikaa tavaraa huoneessa on. Reilulla kädellä on vielä syytä karsia, jotta kokonaisuus muodostuu selkeäksi.
Pinta on kulunut ja osin jo hiottu, joten sille joutuu vähän työtä tekemään. Mutta sehän on ihan pikkujuttu.
Hieno pöytä!
VastaaPoistaKiitos, eiköhän tuosta hyvä tule!
PoistaOi miten upea pöytä, sopii hyvin teille.
VastaaPoistaKiitos! Hyvinhän se näyttää istuvan, kun on hetken sitä katsellut. =)
PoistaTuohan on ihan passelin kokoinen, nojatuoliltakin pystyy kurkottamaan kahvikuppia.
VastaaPoistaAlussa tosiaan omaan silmään se näytti isolta, mutta nyt tarkemmin katsottuna sopivahan tuo on. =)
PoistaKyllä se on maailma pieni :) Aurinkosalin kautta löysin blogiisi ja tuumaan nyt, että Ukkohan antoi kympin minulle! Hyvältä näyttää pöytä, onneksi löysi paikkansa :)
VastaaPoistaTervetuloa kurkkaamaan blogiini
No tosiaan, maailma on pieni! Olipa hauska sattuma! Tulen varmasti kurkkaamaan.
Poista