Lomapäivää pihalta

Nyt on Akan ensimmäinen virallinen lomapäivä. Ja fiilis on aivan kuin Sulevilla, hyvin rento ja letkeä.

Pihalla on kesäkuun jälkeen vähemmän kukkaa, mutta enemmän vihreää. Joku kerta pitäisi kyllä ensin siivota piha ja sitten vasta ottaa sellainen edustuskuva, mutta tällä kertaa ei ollut se kerta. Akka luottaa, että lukija näkee tässä, miten kaunis piha olisikaan, jos vielä saisi raivattua kaiken tarpeettoman tuolta pois.

Talon nurkalla on tikapuut, jotka Ukko teki edellisen talon antennituesta. Sellainen pitkä, pitkä karahka oli talon parvekkeeseen sidottu kiinni ja sen päässä nökötti sitten antenni. Mutta karahkasta sai oikein sievät koristetikkaat, joihin sai kiinni vähän kukkia ja sen sellaista. Nuo kuvassa näkyvät sukset olivat tuossa talon alla ja Akka on vaan lätkäissyt ne tuohon seinustalle. Kävelysauvat taas... kukaan ei tiedä, miten ne juuri tuohon ovat jääneet (tai joku ei vaan tunnusta). Tikkaat ovat myös maljaköynnöksen tukena.

Kun juhannusruusut karistivat terälehtensä, muut ruusut alkoivat herätä. Nämä ovat olleet Akalla jo muutaman vuoden, talletettu talven yli kellarissa ja herätetty keväällä henkiin. Nyt ei ole enää sellaista kellaria, joten ensi talvena onkin mietittävä joku muu säilytyspaikka.

Koivurinteellä on villiintynyttä ruusua yksi kulmaus täynnä. Akka odotti innoissaan, millainen kaunotar sieltä tuleekaan, mutta oli tämä hieman pettymys. Toki ruusu on kohtuullisen suurikukkainen, mutta ehkä se tällaisena vaatimattomampanakin kelpaa. Mutta kyllä Akka vielä haluaa tänne suviruusua, neidonruusua, mustilanruusua, valamonruusua ja mahdollisesti myös muita kauniita kerrannaisia ruusuja.

Akan perennapenkki on vielä aika vaatimattoman näköinen. Tosin pikkusydämet kukkivat antaumuksella. Ritarinkannukset keskellä ovat aloittamassa kukintaansa kuten valkoinen ukonkellokin. Pionit olivat siirtäessäkin vielä niin pienoisia, että niiden kukintaan saattaa mennä vielä muutama vuosi. 

Sen villiintyneen ruusun seurassa kasvaa hyvässä sovussa vadelmaa. Näyttää tulevan hyvä sato!

Perunalle taisi tulla liian ravinteikas multa varren pituudesta päätellen. No, mitäs tuosta, onpahan ainakin vihreää ja hyvin kasvavaa, vaikka ei mukuloita tulisikaan. Syödään sitten enemmän salaattia, joka täyttää myös yhden laatikon jo kasvullaan. Kurpitsa on vielä kovin vaatimattoman näköinen, mutta ehtiihän se vielä kasvaa. Pikkusipuleita tulikin ostettua vähän turhan paljon. Ei niitä sitten raaskinut heittää poiskaan, joten kaikki tyhjät välit saivat sitten muutaman sipulin täytteeksi.

Porkkana, punajuuri ja lanttu ovat hyvässä kasvussa. Akka on ihan hirveän tyytyväinen tekemiinsä (Ukon tekemiin siis) kasvulavoihin. Kasvu on runsasta, rikkaruohot on helppo kitkeä ja välit pysyvät siistinä, kun Ukko ajaa ne ruohonleikkurilla matalaksi (ainakin joskus).

Kasvihuoneessa on mukava tunnelma. Vaikka kasvit pääsivät aika myöhään tänne kasvamaan, ovat ne kirineet kasvullaan kiinni aikataulua. Ihan vielä ei ole kurkkua, tomaattia, paprikaa tai chiliä syötäväksi, mutta kyllähän ne pian siitä kypsyvät. Kasvihuoneen viimeistelyt ovat edelleen tekemättä. Ehtiihän nuo...

Ai remontti vai? No, se onkin sitten vähän hankalampi asia. Kun rahavarat ovat kiinnitettyinä siihen toiseen taloon, joka nyt on myytävänä, ei voi aloittaa mitään suurempaa työtä. Huomenna on ensiesittely, joten pidäthän sinäkin peukkuja pystyssä ja käsiä ristissä ja varpaita ja korvia ja muitakin. Olisi kyllä hienoa, jos talo menisi mahdollisimman pian kaupaksi. Pääsisivät Ukko ja Akka joskus ihan sisävessaan ja suihkuunkin.