Joka vuodesta ruusun saat

Kyllä, tänään on Ukon ja Akan hääpäivä. Kokonaista kymmenen vuotta tulee täyteen avioliittoa. Sen kunniaksi ruukkuruusukin innostui tekemään kymmenen kukkaa. Kymmenen vuotta sitten neljän kuukauden seurustelun jälkeen Ukko ja Akka jännittivät Lieksassa Ryynäsen ateljeen hirsikirkon edessä kesän kuumimpana päivänä turistien seuratessa taustalla. Kuvaus oli ollut Enon museon pihalla, ja Akalla oli ampiainen hameen sisällä. Kirkossa oli liukkaat vihkipallit ja Akka pelkäsi polvillaan ollessaan koko ajan pyllähtävänsä nurin. Hääjuhla oli Isäntärengissä, jossa edellisenä päivänä lampaat olivat päässeet kukkapenkkiin syömään, mutta vielä niitä oli riittänyt pöytiin koristeiksi. Häätanssina Ukolla ja Akalla oli I can't help falling in love with you. Hääyön Ukko ja Akka viettivät Enossa mökissä, jossa lukitsivat itsensä mökin ulkopuolelle pelkät pyyhkeet päällään. Sattuuhan sitä! Häistä jäi siis paljon hyviä ja hauskoja muistoja. Samalla tavalla kai ovat nämä vuodetkin menneet, välillä nauraen, välillä itkien. Kaiken kaikkiaan siis hyvin!

Eilisellä pyöräreissulla Ukko ja Akka kävivät parilla kirppiksellä ja kirjastossa (ja rannalla jätskillä). Akka löysi Lagerlöfin Jerusalem-teoksen. On toki Akka jo sen lukenut, mutta kirja on aivan hykerryttävän mainiota kerrontaa uskonlahkosta, joka muuttaa Jerusalemiin. Suosittelen tätä erityisesti kirjana, sillä elokuvana Akka muistaa tämän olleen harvinaisen tylsän.

Ukko halusi lukea Lindgrenin Rasmus ja kulkuri -kirjan, sillä elokuvana tämä on hyvä. Akka on varmaan lapsuudessaan lukenut tämän kymmeniä kertoja aina kyynel silmässäån. Ukko tykkää erityisesti Paratiisi-Oskarista, jotain tuttua lienee siinä hahmossa.

Kirppiksellä Akka löysi ihanan tyynyn. Vai mitä olet mieltä?

No ihan hirveähän se on, mutta Akkapa näki vähän pintaa syvemmälle. Sieltä löytyi nimittäin tämä.

Niinhän se on ihmistenkin kanssa. Pinta ei aina kerro kaikkea, paras osa löytyy sisäpuolelta.