Koivurinteen kanala

                                   

Aamulla sai Akka merkillisen puhelun. Akan kaveri sieltä naurun keskeltä sai sanottua, että olisi nyt se kana tarjolla. Hänen äitinsä oli saanut kanan synttärilahjaksi, mutta ei oikein tiennyt, mitä olisi sillä tehnyt. Pataankaan ei raskinut sitä laittaa. Ja kaveri oli lukenut Akan kanahaaveista, joten siten tiesi tarjota kanaa. Akka lupasi ottaa, kun kerran ihan pihaan tuotaisiin. Mutta Koivurinteellä ei ollut kanalaa. Joten sellainen olisi iltaan mennessä oltava. Jo aiemmin olivat Ukko ja Akka miettineet, että verstaan toisesta päästä saisi kyllä ihan hyvän pienen kanalan. Siitä siis lähdettiin tekemään kanalle majapaikkaa. 

Tyhjennyksen ja siivouksen jälkeen lattia paperoitiin. Kesällä pitää sitten tehdä lattia paremmin ja eristää vähän.

Seuraavaksi oli vuorossa väliseinä.

Väliseinään tuli ovi.

Ja siellä on sitten erillinen kanalatila.

Kanalassa pitää olla munintapesä.

Ja orrelle pääsee sitten yöksi nukkumaan. Hiekka-astia on kylpemistä varten. Sieltä löytyy myös hyvät jauhinkivet. Orren alla on kakkalauta, josta saa kakat pois pyyhkäisemällä.

Lämmitys hoituu pikkupatterilla.

Juomaksi tarjolle laitettiin vettä, ruuaksi kananmunasalaattia (kuorineen), kissanruokaa ja luomukaurahiutaleita.

Ja kun kaikki oli valmiina, tuli asukas ja asettui uuteen paikkaansa. Paljon oli tutkittavaa. Kakkalaudan tarkoitus oli ihan kerrasta selvä, sinne kananen päästi heti syötyään.

Kana sai nimekseen Siiri. Seuraavista tulee sitten Ansa, Elsa ja Regina. Ja kukko on tietysti itse Tauno.