tiistai 19. toukokuuta 2015

Ukko lähti ja Akka jäi

Maanantaina varhain Akka lähti hyvin toivein Jyväskylän keskussairaalan kirurgian päivystykseen. Ja sille tielle hän sitten jäi. Jo ensimmäinen verikoe kertoi, etteivät asiat olleetkaan edenneet toivottuun suuntaan. Mutta sitten sai Akka vain odotella. Puolen päivän jälkeen Akka sai kuulla, että tulehdusarvot olivat kymmenkertaiset perjantaiseen verrattuna, eli lähellä 300. Akka vähän säikähti lukemaa. Antibioottia alettiin antamaan suoneen ja Akka siirrettiin osastolle. Ja siellä odotusta taas riitti. Akka päätti lähettää Ukon matkoihinsa, tälle olisi tärkeämpääkin tekemistä. Ja illalla viimein Akka pääsi puhdistusleikkaukseen ja takaisin osastolle vielä saman illan aikana. Kotiin olisi turha odottaa pääsyä ennen kuin tulehdusarvot laskisivat alle sataan.


Mutta Ukko lähti kotiin, pakkasi kärryn ja nukkui muutaman tunnin. Aamuvarhaisella hän sitten pakkasi autoon Käpyn, Anelma-Unelman, Taunon, Siirin, Elsan, Emmin, Reginan, Ansan, pikkukanan, pikkukukkosen, kaksi tipua, Sulevin ja Vihtorin. Niille piti olla vielä tarpeelliset tarvikkeet mukaan. Ja niin Ukko lähti. Jos näit sarvipäitä tänään matkasi varrella, saattoi olla Ukko Nooan arkkeineen.

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kyllä varmasti paranen pian. Tulehdusarvo oli vain 209 enää. =)

      Poista
  2. Antibiootti suoneen annettuna on tehokas..toivotaan että pääset pian kotiin.
    Voisko sen antibiootti hoidon ottaa kotona ollessaan? Käydä crp kokeella?
    Tääll päin on kotisairaala ja yöpartio. Pitää kyll oll jo kuntalaine..ett onnistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti täällä nyt neuvotellaan, mitä voidaan tehdä, että pääsisin sinne ainakin viikonlopuksi. Iv-antibioottia on tiedossa pariksi viikoksi vielä. Harmi, kun en ole vielä kuntalainen.

      Poista
    2. Nyt kannattaa tiedustell tota asiaa täält paikallisest terkkarist. Jos vaan onnistuis nuo kuviot..

      Poista
  3. Paranemisia! On siinä ukolla ollut varsinainen Nooan arkki kuljetettavana. Olivatkohan matkalaiset olleet siististi matkan ajan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai sieltä aina välillä kuului: "Onks pitkä matka viäl?", "Mul on jano.", "Mul on nälkä.", "Toi tunkee liian lähel.", "Joko me pian ollaan perillä". Mutta kohtuullisissa voimissa olivat kaikki perille päästessään.

      Poista
    2. Kiitos, pikkuhiljaa olen toipumassa.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.