lauantai 2. kesäkuuta 2018

Ympäristökierros

Ehtipä Akka kiertää vähän pidemmänkin lenkin käyntinsä aikana. Ensin piti tietysti ihailla hetki ulkorakennusta, joka oli Ukon vierailun aikana saanut puuttuvat vuorilaudat. Nythän se näytti ihan valmiilta.


Akan kivillä reunustama istutusalue on pieni, mutta monimuotoinen. Siinä kasvaa iso pihlaja, jonka runkoa kiertää kesäisin humala. Kiven ympärillä kasvaa vuorenkilpeä ja pikkusydäntä. Pihlajan takana kasvaa maksaruohoa ja arovuokkoa. Ja pienimpinä kasveina reunassa on kevätesikkoa, jota Ukko ei ehtinyt ajaa kokonaan matalaksi ruohonleikkurilla.


Ulkorakennuksen takana on vielä ulkotarha, jossa oli ennnen kanoja. Pääty- ja takaseinä ovat vielä maalaamatta hetken aikaa, mutta kesäkuussa sekin asia korjaantuu. Juhannukseksi pitäisi olla kaikki valmiina ulkopuolella.


Ulkotarhan takana on vielä hieman tekemistä. Akka tuumasi Ukolle, että tuonkin voisi vetää siistiksi ruohonleikkurilla. Japanintatar kasvaa kesän aikanan yleensä niin korkeaksi, että tuosta takapihasta tulee kunnon viidakko. Viidakkomaisuutta lisäävät myös ruttojuuren suuret lehdet.


Toisesta suunnasta näkyy myös talon vanha tunkio, jota Ukko ja Akka ovat säännöllisesti tyhjentäneet. Ennen kaatopaikka-aikaa joka pihassa oli tunkio, jonne kaikki jätteet vietiin. Tässä tunkiossa on vieläkin tyhjentämistä, mutta jokakeväisellä siivouksella saa hyvin kerättyä maasta nousevat jätteet.


Ulkokuttulasta tuli puutarhavaja. Nyt siellä ovat tiilet ja muut käyttökelpoiset tarvikkeet odottamassa uutta käyttötarkoitustaan. Nykyään alue on osa hoidettua pihaa nurmikoineen. Vaja jää silti sopivasti kuusten suojaan puoliksi piiloon.


Koivurinteellä on runsaasti tällaista näkymää, sillä suuri osa 2500 neliön tontista on sankkaa metsää. Pieni harvennushakkuu saattaisi olla jossain vaiheessa paikallaan.


Metsässä on myös mukavasti mustikkaa ja kielokin kukkii kauniisti.


Metsän keskeltä ei paljon rakennuksia erota, sillä puusto on vähän liian tiheää. Toisaalta metsä suojaa hyvin näkymää ja kuulumaa isommalta tieltä, johon tontti rajoittuu.


Metsän laidasta pilkottava punainen tupa on aika idyllinen.


Aika kivalta näyttää myös ulkorakennuksen ympäristö. Voi melkein kuulla lintujen laulun vain kuvaa katselemalla.

4 kommenttia:

  1. Mukavan näköinen on tuo teidän Koivurinne, niin iso on ollut muutos siitä kun ensikertoja siitä kirjoitit, Paljon olette siellä aikaansaaneetkin. Samoin kuin siellä uudessa paikassakin.
    Hyvää kesää:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt Koivurinne toimii kannustimena, kun sekin tuli niin valmiiksi. Syksyllä tulee kuusi vuotta sen ostamisesta. :)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.