Yhtenä päivänä Koivurinteellä kävi niin, että soppakauhan kahva hajosi. Ihan tuosta vain halkesi ja irtosi. Muovinenhan tuo kahva oli, eikä muovi kestä soppakauhassa kuin muutaman vuosikymmenen. Muutenhan kauha oli vallan hyvässä kunnossa noin sopan annostelemiseen. Kyllähän siis kannatti kahva tehdä uusiksi, tuumi Ukko ja vei kauhan puutyöpiiriin.
Jo oli Ukko päässyt kokeilemaan sorvaamista ja kovasti oli tykännyt siitä. Oli löytynyt sopiva pala puuta, ihan oikeaa mahonkia vieläpä. Siitä Ukko muotoili uuden kahvan kauhaan.
Kyllä nyt kelpaa taas soppaa keittää, kun on hienosti korjattu kauha!
Muutenhan Koivurinteellä odotellaan kattomiehiä tekemään se toinenkin lape valmiiksi. Sillä puolellahan se reikäkin nyt on piipun juuressa, joten aika pian saisivat tehdä, ettei kaikki lämpö karkaa harakoille.
Tuosta tulikin paljon, paljon upeampi kahva, kuin alkuperäisestä.
VastaaPoistaTuli tosiaan. =)
PoistaUpea, kauhasta tuli uusi, oispa kauhoissa ostaessakin noin kauniit ja kestävät varret.
VastaaPoistaHieno siitä tuli, tiskikonettahan se ei kyllä kestä, mutta eipä meillä sellaista ylellisyyttä nyt olekaan.
Poista