keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Aamu Koivurinteellä

Akka kuuli, kun Ukko alkoi ähistä aamulla siinä vieressä. "Joko saa nousta?", hän kysyi. "Eipä tässä nukuttuakaan enää saa", tokaisi Ukko. Talviaikaan siirtyminen vaikutti molemmissa sen, että iltaisin väsytti ja aamulla oli pirteä, vaikka olisi vielä muutaman unen voinut nähdä.

Ukko meni laittamaan tulet keittiön hellaan ja aamupalatarvikkeet pöytään. Akka kömpi pöytään, ja siinä he söivät tyytyväisenä aamupalansa. Akka alkoi pohtimaan, josko sitä viikonloppuna saisi maalattua kamarien katot puhtaan valkoisiksi. Ukko lupasi katsoa, oliko maalia vielä jäljellä, vai pitäisikö käydä ostamassa. Akkaa kyllä kutkutti päästä maalaamaan peräkamarin seinäpaneelejakin ja lattiaa ja niin paljon muutakin.

Ukko lähti töihin, laittoi lämmityksen Akan autoon lähtiesään. Akka otti hellalta vesipannun ja teki tiskivedet altaisiin ja tiskasi astiat. Oli kätevää nyt, kun hanavettä ei vielä voinut käyttää, että hellalla sai samalla lämpimät vedet. Näinhän se arki oli ennenvanhaankin toiminut.

Akka kävi petaamassa pedin, laittautui valmiiksi ja odotti vielä, että sai hellan pellin kiinni ennen lähtöään. Koivurinteellä oli taas kaikki hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.