Katto edistyy

Hienoa huomata, että tuli valittua oikea kattofirma tähän remonttiin. Vaikka itse paikalle tulo kestikin melkein kaksi kuukautta kauemmin kuin oli tarkoitus, sujuu remontti sitäkin nopeammin. Keskiviikkona miehet kävivät pystyttämässä telineet parissa tunnissa. Eilen puoleen päivään mennessä oli puolet takapihan lappeen pelleistä jo purettu ja tuulensuojalevytkin laitettu paikoilleen.

Päivän päätteeksi olikin lape jo valmiina laudoitettuna peltiä varten.

Katosta tulee vähän isompi kuin entisestä, joka olikin vähän liian lyhyt joka suunnassa.

Mukava, että tämä remontti tapahtuu näin nopeasti, kun muuten on ollut niin hidasta edistymistä.

Kohti korkeuksia

Tänään alkoi taas tapahtua uutta. Akka vietti vapaapäivää kotona gradua tehden, kun yhtäkkiä ikkunan takana olikin liikettä. Ikkunat kun ovat melko matalalla, niin ihan hyvin näkyy, jos joku siellä seikkailee. Kohta alkoikin melkoinen kolina, kun miehet alkoivat laittaa telineitä seinää vasten. Onneksi ei ollut ihan aamu, ettei Akka sentään pyjamassaan ollut. Pitänee huomennakin varautua aikaiseen nousuun, ettei tarvitse heräillä toisten katsoessa ikkunasta.

Siellä on nyt takaseinä putkien peitossa. Huomenna alkaa katon purku. Ennen joulua siis Ukko ja Akka pääsevät katon alle asumaan. Nythän katto on vain osittainen, kun piipun ympärillä on vain pressua.

Keittiössäkin on edistystä. Uusi hella nousee pikkuhiljaa. Jouluksi pääsee keittämään sillä puurot. 

Ukko ja Akka ovat kovasti syötelleet lintuja. On siinä kyllä työtä, melkoisia röhiläitä pihapiirissä asustaakin!

Koivurinteen keijukanto

Oli aivan päivänselvää, että Koivurinteellä on muitakin asukkaita kuin Ukko ja Akka. Ainakin erinäinen lintulajisto oli nähtävissä päivittäin ruokailemassa lintulaudalla kahden lihavan oravan kera. Mutta Akkapa tiesi, että jossain pihalla taatusti asustaa myös pikkuväkeä. Tätä lajia kutsutaan eri paikoissa keijuiksi, kätkijöiksi, vaaksanheimoiksi tai peukaloisiksi. Joka tapauksessa on selvää, että lajia esiintyy ainakin sellaisten ihmisten asumusten läheisyydessä, jotka ovat hivenen hurahtaneita kaikenlaisiin tarinoihin ja kertomuksiin.

Yhtenä harmaana marraskuun iltapäivänä Akka sitten löysi sen kannon juuresta. Olikohan se tuo punainen väri, joka asumuksen paljasti vai kauniisti lakaistu käytävä? Yhtä kaikki Akka ihastui ikihyviksi ja aikoo nyt seurailla tarkasti ympäristöä. Tiedä, vaikka muuallakin olisi pikkuväen asuinsijoja. Kunhan pitää silmät ja korvat auki, saattaa löytää jotain ihastuttavaa. Ihan harmaana marraskuun päivänäkin.

Sohva kotiutui

Sohva palasi takaisin kotiin. Kyllä oli tullut hyvään kuntoon. Nyt kelpaa siinä istuskella, on niin napakka ja jämäkkä. Täällä kuva, miltä sohva näytti ennen. Tilaahan sille ei vielä ole, mutta jossain vaiheessa sohva pääsee ihan oikealle paikalleen. Mutta miten pidetään kissojen kynnet siitä erossa?

Seuraavat kunnostettavat ovat nämä k-tuolit. Niissä ei niin paljon ole korjaamista itse rakenteessa, mutta päälliset on uusittava.

Tuoleista tulee punaiset, aika lähelle omaa tyyliään. Ja punainen väri sopii tuon sohvan kanssa, sohvassa on tuota punaista nyöriä.

Akan Banoffee-torttu

Joskus tulee poiketuksi tavoistaan, ja Akalle se tapahtuu nyt. Nimittäin nyt seuraa resepti. Eipä tämä aivan ensimmäinen laatuaan ole tässä blogissa, aiemmin Akka on julkaissut sämpyläreseptin. Mutta tämä torttu on vaan niin hyvän makuinen, että jo sen vuoksi kannattaa julkaista.

Akan Banoffee-torttu 

Noin kahdelle henkilölle kahdeksi, ehkä jopa kolmeksi kerraksi.

Oikeasti siis 12 henkilölle, jos ottaa sellaisen tavallisen palasen.

Ainekset:

Puoli pakettia Digestive keksejä

Puoli pakettia kaurakeksejä (ei se oikeasti niin tarkkaa ole, mitä keksejä käyttää)

100 g voita (ei mitään kissanrasvoja)

Tölkki kondensoitua maitoa (kannattaa pyytää apua kaupassa, jos et tiedä mitä tämä on)

5 banaania (joo, ihan tosissaan näin monta)

Purkki kermaa (se 3 dl sinikorkkinen, voi kermaa halutessaan laittaa enemmänkin)

1 tl vaniljasokeria (ei mitään vanilliinia)

2 tl vaniljakreemijauhetta (kermavaahdosta tulee napakampaa pursotukseen, kun käyttää tätä)

Valmistus:

Poista kondensoidun maidon tölkistä etiketti ja laita tölkki kattilaan. Laita vettä niin paljon, että se peittää purkin. Keitä 2,5 tuntia. Varmista, että purkki on koko ajan veden peitossa, muuten se voi räjähtää. Samalla keittämisellä voi valmistaa useamman tölkin. Keittämisen voi hyvin tehdä jo aiemmin, toffee kyllä tölkissään säilyy pitkäänkin.

Murenna keksit ja sekoita sulatettu voi joukkoon. Laita ison irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperia ja levitä seos pohjalle ja hieman reunoille. Paista 10 minuuttia 150 asteessa. Jäähdytä. Paistamalla pohjasta tulee rapea eikä sellainen tinttainen.

Levitä keitetty toffee pohjan päälle. Viipaloi banaanit toffeen päälle.

Vatkaa kerma lähes valmiiksi. Lisää vaniljasokeri ja vaniljakreemijauhe ja vatkaa valmiiksi. Pursota kerma tortun päälle. Jos haluat, voit koristella muutenkin. Kermaan ei todellakaan tarvita enempää makeutta.

Anna tortun tekeytyä pari tuntia, jos vaan millään maltat. Tai maista ihan vaan pikkupalanen. Jätä nyt ainakin puolet vielä tekeytymään. Tai jos et malttanut, tee uusi torttu.

Ja sitten vaan herkuttelemaan!

Kamina nurkkaan

Taas on remontissa edistytty yksi askel eteenpäin. On aika sovittaa Leino-kaminaa paikalleen. Paikkahan on välikamarin nurkka, jossa ei ollut ennen mitään tulisijaa. Tai on siinä siis ollut aikoinaan, koska lattiassa sellaiset jäljet ovat. Tämä kamina on lahjoitus Akan nuoremmalta pikkuveljeltä. Veljen perheellä tämä oli jäänyt turhaksi odottamaan tulevaa tarvetta. Ja Koivurinteellähän on lämpimän tarve kova. Kuvassa kamina näyttää mustalta, mutta tämän hetkinen väri on tumman vihreä. Ja saa olla nyt ainakin tämän lämmityskauden sen värinen.

Nurkka ei toki vielä ihan valmis ole. Yksi valu vielä pitää tehdä tuohon lattiaan ja laittaa pelti siihen päälle. Myös savupelti puuttuu vielä paikaltaan. Mutta seinät ovat valmiit ja rapatut antiikkilaastilla. Listat tietenkin ovat vielä liiterissä, mutta ovat ainakin jo olemassa.

Ne savupellit sitten ovatkin yksi murheenkryyni. Keittiössäkin alkavat muurit olla valmiina peltiä vailla. Mutta ei tuo savupeltisysteemi vaan istu tuohon, ainakaan Ukon ja Akan silmissä. Akka pyysi Ukkoa kokeilemaan mustalla versiolla, mutta se vasta kamala olikin. Niinpä Ukko ja Akka hetken tuumailivat ja tulivat lopulta sellaiseen ratkaisuun, että uudenaikaiset peltijärjestelmät jätetään, mutta etulevy otetaan pois ja peltiin hitsataan aikaisemman pellin varsi. Ehkä sitten näkymä alkaa miellyttää silmää. Eikö muuten ole aika hieno tuo ilmahormin ritilä, vaikka ketjut siitä vielä puuttuvatkin. Ritilä on alkuperäinen, vain putsattu kaikesta röhnästä ja maaleista.

Ihanaa, pian saa nauttia tulen luomasta lämmöstä Koivurinteellä! Siihen asti saavat kynttilät ilahduttaa liekeillään.

Kylpyvalmiina

Kun kerran Koivurinteellä ei ole vielä kylpyhuonetta sisällä, pitää sellainen rakentaa saunalle. Jos ei kerran ole suihkusta tietoakaan, olisi hyvä ainakin kylpemään päästä.

Tänään Ukko ja Akka vihdoin saivat kaapin kiinni seinälle. Nyt alkaakin pesuhuone olla valmiina.

Enää puuttuu vain vedet ja Akka (ja ankka) ammeesta. 

Aina jää kaikenlaista ylimääräistä roipetta johonkin kuvan kulmaan, ärsyttää...

Akka retroilee

Akka kaiveli kangasvarastojaan ja löysi taas nämä suikalerullat. Kangassuikaleiden toinen reuna on jo valmiiksi päärmätty. Nämä rullat olivat siellä mummonmökissä, jonka Ukko ja Akka myivät edelliskesänä. Mutta silloin oli rullat saatava mukaan, vaikka Ukko niitä hieman karsaasti katsoikin. Eikä Akkakaan osannut kertoa, mihin hän niitä tarvitsi. Mutta toki tarvitsi, ellei ihan heti, niin sitten joskus myöhemmin.

Näistä sinisistä väreistä Akka on jo käyttänyt noita ylempiä verhotamppeina, mutta tuo retroin on ollut täysin käyttämättä tähän asti. Kun hetken aikaa noita rullia katseli, alkoi jo raksuttaa.

Jonkin yksivärisen puuvillan kanssa tuosta tulisi aivan täydelliset keittiönverhot. Ja saisi noista kaitaliinankin pöydälle, ehkä essun ja patalaputkin. 

Enää puuttuukin vain toteutus. Tai ei kai näillä ihan niin kiire ole, kun joulukin on tulossa ja nykyiset verhot käyvät jouluverhoistakin punaisine raitoineen. Mutta sitten joulun jälkeen voisi jo laittaa uudet verhot ikkunoihin.

Tontin rajalle

Koivurinteen vieressä oleva pelto on kaunis, vaikka siinä ei mitään viljelläkään. Pelto on kuitenkin hyvin lähellä ja näyttää ihan Koivurinteeseen kuuluvalta alueelta. Naapuri ei ollut halukas myymään peltoa, joten Koivurinteen rajat pysyvät entisellään. Rajalta lähti nyt syksyllä pois kaikki vadelmat, marjapensaat ja ruusut, joten pellon kulma on aika paljas.

Jäljelle jäi vain kivikko, jonka nuo pensaat ennen peittivät.

Akka alkoi ihan tosissaan miettimään, että näkymä kaipaa jotain ollakseen ihan täydellinen. Mutta mitä?

Tietenkin vastaus on vanhanajan riukuaita. Se sopisi tuohon kuin nenä päähän. 

(kuva Pinterestistä)

Pellolta päin katsottuna näkymässä olisi jotain samaa kuin tässä tunnelmallisessa kuvassa. Ehdottomasti tuohon pitää siis saada riukuaita!

(kuva Pinterestistä)

Aidassa tietenkin pitäisi olla myös veräjä tai kaksi.

(kuva Pinterestistä)

Eipä sitä tiedä, vaikka tässä joku kevät vielä aidan tuohon saisi. Vaikka onhan tuota tekemistä vähän muutenkin.

Piippuremontin kustannukset

Tässä on nyt räknättynä numeroita, joita uuden piipun saamiseen vaadittiin.

Muurari:
Muurari oli kolme viikkoa töissä. Ukko oli muurarin apuna 9 päivää sekä kaikki illat yksin tai työkaverin kanssa. Muurari oli tekemässä ensimmäiseen pintatasoitukseen asti. Ukko lupasi hoitaa loput työt itse. Muurarin lasku oli muutaman euron alle 6000. Alkuperäinen arvio muurarilla oli 5000-5500, mutta siinä arviossa piippu oli arvioitu metrin alakanttiin. Piipun korkeus oli 7,2 m.

Tiili:
Tiiliä ostettiin yhteensä 1642 kappaletta, joista 15 jäi vielä käyttämättä. Hinta oli 1180 € rahteineen.

Laasti:
Laastia meni 2650 kiloa, hinnaksi tuli rahteineen 288 €.

Vuokravälineet (alipaineistaja, nosturi, vaihtolava): 600 €.

Piippuun (6 hormia) tarvittavat muut osat (tuhkaluukut, ritilät, putket, savupellit ym.): 479 €.

Harkot 240 kpl rahteineen: 345 €.

Tasoitelaastit seiniin ja lattioihin: 403 €.

Eristeet: 97 €.

Puutavara: 251 €.

Muurausverkko: 120 €.

Työkalut ja -tarvikkeet: 505 €.

Yhteensä hieman alle 10000 €.

Tuohon hintaan ei vielä kuulu tulisijojen kustannukset.