tiistai 5. maaliskuuta 2013

Ovi paikoillaan

Ukko sai ähistellä melkoisen tovin niiden oven karmien kanssa. Vähän piti tehdä uusiksikin, kun ei kerralla onnistunut. Akka jo tuumaili väliin, että voisihan ne karmit teettää puusepälläkin. Ukko ei ottanut sellaista puhetta ollenkaan tosissaan. Kyllä se on miehen tehtävä taloonsa ovenkarmit! Ja niin sitten Ukko ne tekikin. Viikonloppuna soviteltiin ovea karmeineen paikalleen ja hyvinhän ne sopivatkin.
 
 
Vähän oli karmin ja tukirakenteen väliin tullut ylimääräistä tilaa. Akka arveli, ettei Ukko ollut Akan neuvoja taas kuunnellut. Akka sanoi raon johtuvan siitä, ettei Ukko ollut huomannut laskea sitä, että ovihan jää osittain karmin sisään, eikä vain väliin. Niin se oli Ukon tunnustettava, että eipä ollut huomannut sitä. Kannattaisi vaan aina kuunnella Akkaa, tuumi Akka siihen. Mutta eihän tuo rako nyt niin iso ollut, hyvin sen saa tukittua.

 
Ovi avautuu kamariin. Tämä oli pitkään harkittu ratkaisu, kun mietittiin, missä suunnassa ovi olisi kaikkein vähiten minkään tiellä. Kamarissa ovi mahtuu avautumaan vasten seinää.
 
 
Kissoista on hauskinta kulkea oven vierestä. Ukko ja Akka jo kehittelivät siihen pientä kissanovea, sellaista miniversiota peiliovesta, jonka kissat voisivat itse aukaista mennessään keittiöstä kamariin ja takaisin. Mutta sitten Akka muisti, että tuo tilahan jää sähköhellan taakse, eikä siihen sitten tulekaan pientä kissanovea. Harmi, ajatus oli kovin herkullinen!
 
 
Yllättävän hyvin ovi sopii miljööseen, niin lähelle se osui alkuperäisten ovien tyyliä. Ovi on kyllä korkeampi kuin alkuperäinen, mutta se ei varmaan haittaa, mahtuvatpa sitten pidemmätkin vieraat kumartamatta kulkemaan. Ukko ja Akka sopivat hyvin matalammistakin ovista, mutta otettakoon vähän useampi ihminen huomioon.
 
 
Ukko oli puhellut jo pitkään, että hänen tekisi niin kovasti mieli itsetehtyjä karjalanpiirakoita. Ei siinä sitten auttanut muu kuin Akan ruveta tekemään niitä. Kova työhän niissä on, mutta kyllä ne ovat hyviäkin. Ja nämä ovat ihan aitoja ruispiirakoita, ei mitään vehnälöllyköitä, joita nykyään on kaupoissakin vaan tarjolla. Niin tietysti myös punaista maitoa ja voita on käytetty, eikä mitään korvikkeita.
 
 
Niin lähti sitten Ukko hyvillä mielin kuntoutukseen viikoksi. Akka jäi kotolaiseksi kissojen kanssa. Pakkanen paukkui, mutta vastanuohotussa pönttöuunissa leiskui tuli lämmittäen kotolaisia. Koivurinteellä oli kaikki hyvin.
 
 
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti