torstai 28. maaliskuuta 2013

Joka koivuun kurkottaa...

"Nyt on niin kaunis ilma, että tekis mieli kaataa yksi puu", sanoi Ukko heti aamusta. Sehän oli vallan mainio tuuma Akankin mielestä. Tarkoitus oli kaataa vanha koivu, jonka kuori oli jo alhaalta repeillyt. Ukkohan on metsurin poika, joten kyllähän hänellä taito on hyppysissään. Ukko yritti kivuta koivuun voidakseen katkoa latvaa pätkän kerrallaan, mutta tikkaat olivat liian lyhyet ja koivu liian paksu kiipeämiseen. Joten ei siitä sitten mitään tullut. Mutta sai Ukko siinä oltua hetken auringonpaisteessa, joten ei sitten hukkaan mennyt sekään puuha.


Akka on valmistellut pääsiäistä. Parhaiten siihen valmistaudutaan tietenkin valmistamalla herkkuja. Jo aiemmin Akka leipoi ruiskeksejä, jotka olivat niin hyviä, ettei niitä oikeastaan kovin monta jäänytkään itse pääsiäistä varten. Nämä ovat siis ihan makeita keksejä.


Kuppikakut ovat niin symppiksiä, että niitähän pitää olla. Näissä on muheva rukiin ja puolukan yhdistelmä pohjana ja päällä valkosuklaata ja pikkumunia.


Valkosuklaalla pitää jatkaa, joten seuraavaksi oli vuorossa pikkuruiset valkosuklaabebet. Kuvassa näkyy osa vielä pelkällä täytteellä.



Eikä virpojia käynyt palmusunnuntaina ovella, joten Ukko ja Akka joutuvat ihan itse syömään kaikki pääsiäismunat. Onpa ikävää! =)


Kissoillakin on jo mieli korkealla, mutta yhä ylemmäs tekisi mieli. Uskaltaisikohan tuonne hypätä?


Riemullista pääsiäistä kaikille!



sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kevätkukkia ja perhosia


Ukon syntymäpäivän kunniaksi aurinko paistoi kauniisti ja lämpimästi. Akka teki Ukolle perhoskuppikakkuja syötäväksi. Hyvin kelpasivat!


Akka päätti päästää kevättä sisustukseenkin, mutta tällä kertaa kohteena oli ulkorakennus. Nimittäin nämä verhot ovat niin retroa, niin retroa, ettei ihan Akkakaan voinut katsoa niitä hymyilemättä. Joten ulkorakennus oli oiva paikka näille piristämään saunaa, verstasta ja liiteriä.


Saunaan tuli yksi verho, jonka saa saunomisen ajaksi ikkunan eteen suojaksi, etteivät vaan jänikset (muita jälkiä ei sillä suunnalla näkynyt) pääse kurkistelemaan saunojia.


Pesuhuoneeseen tuli kaksi verhoa. Seinät ovat vielä hyvin nokiset, mutta kyllä ne vielä kesään mennessä siistiytyvät ja saavat uuden maalipinnan.


Ulkopuolelta pesuhuoneen ikkuna näyttää nyt tältä. Lumi yltää vielä lähes ikkunaan ja katollakin sitä on vielä.


Verstaaseen tuli vain pieni kaitale ylös. Akalla on suuria suunnitelmia muuttaa verstas kesähuoneeksi, mutta Ukko ei ole vielä suostunut siihen. Täytyyhän Ukolla olla verstaskin.


Viimeiset kaitaleet naulattiin liiterin oveen. Sopii kuin sialle rusetti! Mutta olkoon nyt, kun kerran alettiin.


Kissatkin viihtyivät hetken aikaa pihalla. Kyllä se nyt kevättä tekee!







keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Viriöt tiukalla

Akalla on loma ja lomalla kuuluu tehdä jotain sellaista, mitä muulloin ei tee. Niinpä Akalle jäi vain kaksi tehtävää puuhaa, gradu ja matonkutominen. Tähän asti on matto vielä vienyt voiton, mutta kyllä siihen graduunkin pitäisi jossain vaiheessa päästä käsiksi.


Kangaspuut ovat vielä toisella talolla, ja matot on saatava siellä valmiiksi, että puut voi siirtää Koivurinteelle.


Tästä piti tulla mökille matot, mutta saattaisi olla kyllä nyt tulossa Koivurinteelle keittiöönkin. Lointa on 20 metriä, joten kahden huoneet matot saa tehtyä. Kuteet ovat vanhaan tyyliin oikeita kuteita, elämää nähneitä ja aikansa palvelleita tekstiilejä. Nyt niiden vuoro on palvella mattoina loppuikänsä.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Listahitit

Lauantaina Ukko ja Akka kävivät hakemassa listat Vampulasta Arolan höyläämösta. Höyläämö ei ole normaalisti lauantaisin auki, mutta hyvinpalveleva höyläämö myi valmiiksi maalatut listat myös lauantaina, kun niin pyydettiin. Listahitteinä olivat siis kolmijakoiset perinteiset rintamamiestalolistat jalkalistoiksi ja reunalistoiksi oviin ja ikkunoihin. Samalla otettiin kattolistat peräkamariin.


Samalla reissulla päästiin Akan veljentyttöjen synttäreille ja Akan vanhemmille yöksi. Akka meni vaatekomeroon nukkumaan, koska pelkäsi, että joku kuitenkin kuorsaa. Ukko pääsi vuodesohvalle. Eli ihan hyvä reissu oli tämäkin. Ei puutu enää kuin listojen laitto paikoilleen, eli ei paljon mitään.


tiistai 12. maaliskuuta 2013

-Parantumaton Akka, sanoi Ukko

Ensin Akka ajatteli, että nyt ei kyllä niin yhtään, sitten ajatus loiveni, että jos yhden tai kaksi, mutta sitten kaunis kevätaurinko pehmensi lopullisesti Akan pään. Ja nyt, kun kuu on nouseva, onkin sopiva kylvöaika.


Tuloksena oli sitten epämääräinen joukko kylvöksiä. Tulossa on siis neljää eri lajia tomaattia, kolmea eri paprikaa, ananaskirsikkaa, unikkoa, karpaattienkelloa, palavaa rakkautta, vaahtera-auliota, mummonpalsamia, sinistä, vaaleanpunaista ja valkoista ritarinkannusta, vaaleanpunaista ja valkoista myskimalvaa, kissanminttua, kuolanpionia, salviaa ja sitruunamelissaa. Ja pyöreässä astiassa on rairuohoa.


Kyllä Ukkoa nauratti Akan touhut. "Sinä se olet kyllä parantumaton", sai hän naurunsa keskeltä sanottua. Niinhän se on, Akka on parantumaton. Kun kerran on päässyt peukalo vihertämään, ei se siitä enää parane, tauti on parantumaton.


Kaiken lisäksi pihalla kun on tämä rakennelma, niin siinähän ne aivot taas raksuttavat, että vähän vain hiontaa, uusi maali päälle, ensin vain muovia, joskus myöhemmin sitten kennolevyt, mutta onhan se pakko olla kasvihuone pihalla, on se! Paikka on vielä katsomatta, mutta kyllä se vielä paikkansa löytää, sekin.

Pihalle on tällä tietämyksellä tulossa siis kasvihuone, kasvilavat, perennapenkkejä, alppiruusuja, pioneja, penkkejä, keinuja, riippukeinu, polkuja, patio, rottinkikalusto, grillipaikka, nurmialue, arboretum, mansikkamaa, laavu, nuotiopaikka ja huvimaja eli ilotalo. Aikatauluista ei tietenkään puhuta vielä mitään.

Sitten ihan toisiin kuvioihin. Tilastotiedothan ovat kaikkien kiinnostuksen kohteena, joten tässä päivän pläjäys tästä blogista:

- Blogissa käy kuukausittain keskimäärin 1000 katselijaa (tai on 1000 katselukertaa).
- Eniten tullaan blogiin googlen haun kautta hakusanoilla kotimme koivurinne.
- Muita hakusanoja ovat olleet mm. turhat tavarat, tilley, huokolevy, ei siihen auta kuin sorkkarauta ja vinot pikkuleivät.
- Katselijoita on monesta eri maasta: mm. Suomi, USA, Saksa, Australia, Venäjä, Valkovenäjä, Alankomaat, Britannia Israel ja Canada.
- Kirjautuneita lukijoita on seitsemän (saa siis tulla enemmänkin).
- Kommenttejakin saa laittaa.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Koivurinteen pamaus

Sunnuntaiaamuna pakkanen paukutteli nurkissa kovin jysäyksin, mutta se oli vasta alkusoittoa sille suurelle pamaukselle, joka tapahtui iltapäivällä. Ukko oli toisella talolla käymässä ja Akka ja katit istuskelivat muina miehinä (ja naisena) peräkamarissa takkatulen loimussa, kun se tapahtui. Yhtäkkiä keittiön suunnalta kuului valtava räsähdys, kolahdus, kilinä ja jytinä ja sitten tuli hiljaisuus. Kissat porhalsivat ovesta vintille karvat pörrössä ja silmät suurina. Akka lähti katsomaan suuren pamauksen aiheuttajaa ja kauhistui.

Keittiön avohylly oli rysähtänyt alas, vain taustalevy oli jäänyt seinään kiinni. Alas tullessaan hylly oli murskannut kahvinkeittimen (jossa tietysti oli vielä kahvia) ja tiputtanut jääkaapin päältäkin tavarat alas. Kaikki purkit olivat avoimina lattialla, sisältö sekaisin kahvin, hiutaleiden, jauhojen, lasinsirujen ja muiden aineksien kanssa.

Siivouksen jälkeen pitikin miettiä, mihin kaikki kuiva-ainekset saadaan. Kun Ukko tuli takaisin, hän sai tehtäväkseen hakea ullakolta vanhan keittiökaapin ja kiinnittää sen seinään hyllyn tilalle. Ja siinä se nyt on, keittiönkaappi, joka on ehkä kuitenkin siistimmän näköinen kuin se avohylly täynnä tavaraa.


sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Koivurinteen lämmitysjärjestelmä

Näin kovan pakkasen (-25) kirvoittamana Akka päätti kirjoittaa hieman Koivurinteen lämmityksestä. Tällä hetkellähän Koivurinteellä on kaksi tulisijaa, keittiössä puuhella ja peräkamarissa pönttöuuni eli pystymuuri.

 
Keittiöön tulee myöhemmin leivinuuni, jonka kylkeen laitetaan puuhella, kuten talossa aiemmin on ollutkin. Harmi, kun leivinuuni on purettu, uuden tekeminen on melko arvokasta. Toiveissa kuitenkin on, että se tasaa lämmityskustannuksia myöhemmin. Puuhellalämpö on sellainen hetken hurmio, joka haihtuu kuin tuhka tuuleen, kun tuli on sammunut. Pienenä apuna tällä hetkellä ovat tiilet keittolevyn päällä. Ne sentään varaavat lämpöä joksikin aikaa. Samalla hellan päällä voi lämmittää vedet ja kuivata polttopuita.


Muuten lämmitys hoituu sähköpattereilla. Talossa on ollut suorasähkölämmitys levypatterein, mutta Ukon ja Akan muuttaessa taloon suurin osa pattereista oli tullut jo tiensä päähän, eikä lämmittänyt enää. Pattereita oli yksi keittiössä, yksi peräkamarissa, yksi eteisessä ja yksi vinttikamarissa. Eteisen ja vinttikamarin patterit toimivat edelleen, niitä on varmaan aikoinaan vähiten käytetty.

Vinttikamarin patterinvierus on Tanelin lempipaikka.
Se saattaa olla koko päivän kylki kiinni patterissa.
Koska levypatterit eivät toimineet, piti toki laittaa pattereita toimimattomien tilalle. Keittiöön laitettiin patteri lähelle eteisen ovea, koska siinä se tasaa parhaiten lämpötilaa.


Eteinen on niin kylmä, että yksi levypatteri saa sen pidettyä vain plussan puolella, ei mitenkään siis lämpimänä (ainakaan pakkasella).

Villahuopa tuossa sivussa on pikkutoiletissa käymistä varten
ja vasara jäi Akalta viltin naulaamisesta.

Välikamarissa on pitkä patteri, jonka lämpöteho ei ole paras mahdollinen, mutta pitää kuitenkin jonkin verran lämpöä.


Peräkamarissa on pikkupatteri toisen ikkunan alla ja vähän isompi toisen ikkunan alla. Näin patterit tasaavat lämpöä, koska nyt lämmönlähteitä on useammalla suunnalla.



Kustannukset tästä sähkölämmityksestä ovat kovat. Kahden kuukauden sähkölasku siirtoineen on yli 400 euroa. On siis hyvin ymmärrettävää, että leivinuunia odotellaan hartaasti. Toinen asia, jolla lämmityskustannuksia saadaan tulevaisuudessa pienemmiksi, on eristää kuisti ja eteinen. Ukko ja Akka ovat suunnitelleet eristävänsä kuistin puolilämpimäksi tilaksi, jolloin eteiseen kohdistuva kylmärasitus vähenee huomattavasti.

Eteisessä taas on katsottava seinät ja lattia kuntoon, jotta sielläkin pysyisi lämpö.

Tulevaisuudessakin on tarkoitus käyttää suorasähkölämmitystä puulämmityksen apuna. Jokaisen ikkunan alle tulee pienehkö öljytäytteinen lämpöpatteri.

Vaikka ulkona onkin kylmä, sisällä Koivurinteellä lämmitellään ja nautitaan elämästä. Ukkokin palasi kuntoutuksesta vetreänä ja potrana poikana, joten mikäs nyt on ollessa.

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Ovi paikoillaan

Ukko sai ähistellä melkoisen tovin niiden oven karmien kanssa. Vähän piti tehdä uusiksikin, kun ei kerralla onnistunut. Akka jo tuumaili väliin, että voisihan ne karmit teettää puusepälläkin. Ukko ei ottanut sellaista puhetta ollenkaan tosissaan. Kyllä se on miehen tehtävä taloonsa ovenkarmit! Ja niin sitten Ukko ne tekikin. Viikonloppuna soviteltiin ovea karmeineen paikalleen ja hyvinhän ne sopivatkin.
 
 
Vähän oli karmin ja tukirakenteen väliin tullut ylimääräistä tilaa. Akka arveli, ettei Ukko ollut Akan neuvoja taas kuunnellut. Akka sanoi raon johtuvan siitä, ettei Ukko ollut huomannut laskea sitä, että ovihan jää osittain karmin sisään, eikä vain väliin. Niin se oli Ukon tunnustettava, että eipä ollut huomannut sitä. Kannattaisi vaan aina kuunnella Akkaa, tuumi Akka siihen. Mutta eihän tuo rako nyt niin iso ollut, hyvin sen saa tukittua.

 
Ovi avautuu kamariin. Tämä oli pitkään harkittu ratkaisu, kun mietittiin, missä suunnassa ovi olisi kaikkein vähiten minkään tiellä. Kamarissa ovi mahtuu avautumaan vasten seinää.
 
 
Kissoista on hauskinta kulkea oven vierestä. Ukko ja Akka jo kehittelivät siihen pientä kissanovea, sellaista miniversiota peiliovesta, jonka kissat voisivat itse aukaista mennessään keittiöstä kamariin ja takaisin. Mutta sitten Akka muisti, että tuo tilahan jää sähköhellan taakse, eikä siihen sitten tulekaan pientä kissanovea. Harmi, ajatus oli kovin herkullinen!
 
 
Yllättävän hyvin ovi sopii miljööseen, niin lähelle se osui alkuperäisten ovien tyyliä. Ovi on kyllä korkeampi kuin alkuperäinen, mutta se ei varmaan haittaa, mahtuvatpa sitten pidemmätkin vieraat kumartamatta kulkemaan. Ukko ja Akka sopivat hyvin matalammistakin ovista, mutta otettakoon vähän useampi ihminen huomioon.
 
 
Ukko oli puhellut jo pitkään, että hänen tekisi niin kovasti mieli itsetehtyjä karjalanpiirakoita. Ei siinä sitten auttanut muu kuin Akan ruveta tekemään niitä. Kova työhän niissä on, mutta kyllä ne ovat hyviäkin. Ja nämä ovat ihan aitoja ruispiirakoita, ei mitään vehnälöllyköitä, joita nykyään on kaupoissakin vaan tarjolla. Niin tietysti myös punaista maitoa ja voita on käytetty, eikä mitään korvikkeita.
 
 
Niin lähti sitten Ukko hyvillä mielin kuntoutukseen viikoksi. Akka jäi kotolaiseksi kissojen kanssa. Pakkanen paukkui, mutta vastanuohotussa pönttöuunissa leiskui tuli lämmittäen kotolaisia. Koivurinteellä oli kaikki hyvin.
 
 
 


lauantai 2. maaliskuuta 2013

Ukko ja Akka laihdutuskuurilla


Nyt seuraa teksti, jossa ei ole remontista ja talosta mitään, mutta sitäkin enemmän laihdutuksesta. Operaatio turhat pois saatiin tavaroiden osalta välipäätökseen. Mutta Ukon ja Akan osalta ollaan vielä prosessissa. Nimittäin kolmisen viikkoa sitten Akan työkaverit saivat houkuteltua Akka-paran laihdutuskuurille oikein vaikeimman kautta. Ajaksi sovittiin viikko, jonka aikana tulisi nauttia pussikeittoja sun muita erityisiä laihdutusvalmisteita. Niinpä Akka soitti Ukolle töihin ja tilasi Ukolta kauppareissun sellaiseen kauppaan, jossa juuri oli hyvä tarjous laihdutusvalmisteista.

Ukkohan oli heti epäluuloinen. Mitä? Ei kai Akka nyt vaan saa jotain herkkuja, joita ei hänelle suotaisi? Eihän sellainen peli vetele! Kyllä sitten on Ukonkin saatava ihan sitä samaa ja ainakin yhtä paljon. Kyllähän se Akalla passasi. On sitä Ukollakin elopainoa enemmän kuin tarvetta oli, joten aloittakoon ihan samoilla systeemeillä.

Aluksi Ukko ja Akka pitivät kaurapuuronsa raejuustolla edelleen kuvioissa ja nauttivat valmisteita muilla aterioilla. Aloituspakkauksessa oli valmiit ateriat lounaalle ja päivälliselle ja herkkuja välipaloiksi. Muutama päivä meni näillä eväillä. Ukko nyt valitteli, kun on niin kurjaa, kun tuollaisia pieniä annoksia vaan sai syödä. Akka muistutti heti, että Ukko on ihan itse lähtenyt hommaan mukaan, kukaan ei ole pakottanut. Joten eipä auttanut Ukonkaan valittaa.


Viikko meni nopeasti ja tuloksia tuli hienosti. Niinpä Akka päätti jatkaa, eikä Ukkokaan sitten halunnut yksin lopettaa. Nykyään Akan ruokavalio on suunnilleen tällainen:

Aamupuuro jäi pois ja sen korvasi maitoon tehty pirtelö marjojen kera.
Lounaaksi on yleensä jokin keitto kasvisten kera (200 g).
Välipalaksi on pirtelö tai puolikas patukkaa. (Jos on tiedossa liikuntaa, varataan enemmän hiilihydraattipitoista)
Päivälliseksi on keitto kasviksilla. (Punttiksen jälkeen on ekstra-annos proteiinia)
Iltapalaksi on vielä pirtelö.

Ukko syö hieman vapaammin, mutta hänellä onkin siihen varaa.
Ukolla on lähtenyt jo viisi kiloa ja Akalla kolme ja puoli.

Ukolla onkin jännät paikat ensi viikolla, kun hän menee kuntoutukseen. Siellä kun saa olla lihapatojen ääressä, niin mahtaako kuri pitää. Sen näkee sitten viikon päästä. Akka aikoo jatkaa vielä, kun syytäkin kerran on. Laihduttaminenhan on helppoa, mutta painon pitäminen paikoillaan lähes mahdoton tehtävä. Mutta taas kerran on yritettävä, jospa tällä kertaa se onnistuisi.

Seuraavassa kirjoituksessa on sitten taas vähän remonttiakin mukana, Ukko tuolla paukuttelee seinän toisella puolella siihen malliin.