keskiviikko 26. elokuuta 2015

Riisuttu kuisti

Kun Akka tuli töistä ja kirjastosta kotiin, olikin kuisti saanut huutia. Siellähän oli sisäpintoina valkoiseksi maalattua tuulensuojalevyä, joka nyt oli saanut lähteä iltapäivän aikana pois. Kylläpä oli outo astua sisälle, kun koko kuisti näytti tummalta ja puretulta. Talon  puolen seinä on osittain ulkolautaa ja osin jotain kovalevyä. Kuten kuvasta näkyy, kauniisti taiteiltuna vieläpä.


Muissa seinissä ovat ulkolaudat ja koolaukset nyt näkyvissä. Katossa on vielä purkamista, jotta senkin voi eristää. Kattoremontin yhteydessä kattoa korotettiin, joten ihan hyvin nyt tuonne saa eristyksen mahtumaan. Ikkunoihin on tulossa tuplat. Remonttimies osaa tehdä nekin.


Tuo ulko-ovi saa häädön ja tilalle tulee tiiviimpi ovi. Myös lattia on tarkoitus eristää. Kyllä sitten on ensi talvena Koivurinteellä lämmintä ja mukavaa, eikä vedä enää eteisen ovestakaan.


Kuisti on ollut alun perin avokuisti, mutta sen palauttamiseen Ukko ja Akka eivät ole valmiita menemään alkuperäisyyden vuoksi. Ovathan nämäkin muodot osa historian kulkua, joten saavat olla olemassa. Ja kaikki tämä tehty tulee jäämään jollain lailla tämän talon historiaan.

lauantai 22. elokuuta 2015

Viimeistelytöitä

Huomaatko jotain valtavan ihanaa tässä kuvassa? No on ne verhot rytyssä ja vähän liian lyhyetkin. Älä niitä niin tarkkaan katso. Listat, Koivurinteellä on listat peräkamarissa.


Kattolistat ja ikkunalistat


ja jalkalistat.


Keittiö on seuraavana. Siellä on jo lista seinäpaneelin päällä.


Ja ne pienet soirot, jotka tuosta edellisestä listasta on leikattu, ovat nyt tasaamassa ikkunan ja seinän välistä rakoa.


Ja kaikki tämä tapahtui eilisen iltapäivän aikana. Nyt on Koivurinteellä sellainen työmies, jonka perässä Ukko ei meinaa millään pysyä, eikä Akka ehdi kuvata. Tällä menolla talo on valmis tuota pikaa. On se kyllä hyväkin. Niin, siis Koivurinteellä on kaikki valtavan hyvin.

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Villiä ja vapaata

Akka on asunut jo toista viikkoa Koivurinteellä tällä erää. Jotenkin hänellä aika on mennyt kuin siivillä. Onhan töissäkäyminen pitkästä aikaa aikamoinen juttu. Ihan nautittavaa siis. 

Ulkorakennuksen taakse on tullut valtaisa viidakko. Siellä kasvaa nykyään useita japanintatarin taimia, jotka ojentautuvat jo kohti korkeuksia.


Ruttojuuren lehdet ovat melkein Akan pään korkeudella. Joku jo voisi tokaista, että eivät ne sitten kovin korkeita ole. Akka muuten oli ennen lyhyt kurssisihteeri (lyhytkurssisihteeri), mutta nyt hän on lyhentynyt YC-vastaavaksi.


Kanatarha on nykyään niin autiona, kun kanat asuvat siellä Kivimäessä. Kaura kasvaa kuitenkin villinä tarhan sisällä.


Kaura on noussut myös ulkorakennuksen etupuolelle. Pian pääsee Akka elonkorjuuhommiin, kunhan jyvät tuosta vielä kellastuvat. Ei taida sentään ihan puuroannosta tuosta tulla.


Niittyhumala on täydessä kukoistuksessaan pihalla. Ja sitä onkin aika paljon leveinä mättäinä. Johtuisikohan siitä, ettei Akka ole vielä ajanut nurmikkoa?


Torstaina Akka pakkaa taas laukkunsa ja lähtee viikonlopuksi Kivimäkeen, sillä siellä on tapahtunut iloinen perhetapahtuma.