Tyrmistykseltään Akka ei voinut muuta kuin nauraa hysteerisenä. Olihan se toisaalta ihan mukavaa, että edellinen remontoija oli varannut niin monta mukavaa yllätystä Ukolle ja Akalle, mutta tämän mielikuvitus ja luovuus olivat olleet aivan omaa luokkaansa.
Rantamatot sinetöivät lisäeristekerroksen kohtalon: kaikki saisi lähteä, kaikki sen aikaisen remontin rippeetkin lentäisivät pihalle, eikä mitään jäätäisi koskaan kaipaamaan. Ja niin tässäkin huoneessa remontti kasvoi astetta suuremmaksi. Lastulevyn palaset, joita taas oli pieninä levynkappaleina, lähtivät, pienet villapalaset myös, koolaukset pois ja niin lopulta paljastui kaunis vinolaudoitus, joka olikin aivan kunnossa.
Ukko ja Akka päättivät, että tähän ei laitettaisi enää uutta lisäeristystä, vaan peitettäisiin pinta paperilla ja huokolevyllä, joka eristäisi samalla jonkin verran. Olihan se ihan hyvä, että pääsi katsomaan rakenteisiin asti. Kaikesta huomasi, että talo oli hyvin asiallisesti rakennettu aikoinaan, ainoastaan tämä luova remontoija oli saanut siihen tuhoa aikaiseksi.
Koska remontti suureni välikamarissa, alkoi peräkamarissa nukkuminen olla jo tukalaa. Akka päätti, että muutto oli edessä. Yläkerran kamarista tulisi nyt makuuhuone. Ja aika kiva makuukamari siitä tulikin. Kissat olivat ihmeissään taas uudesta muutosta, mutta käpertyivät illan tullen sängyn jalkopäähän nukkumaan.
Hyvin on tutun näköistä ja oloista, myös kodikasta. Aloitin nyt vasta tammikuu 2013 lukemaan tuota, mutta tutulle kuulostaa nuo ensimmäisen vuoden kirjoitukset. Meillä ei ehkä ole noin paljon yllätyksiä ollut materiaalina, mutta monenmoista sisustusratkaisua kylläkin.
VastaaPoistaJoo, on se kumma, miten luovia jotkut ovat osanneet olla remontoidessaan. Me sitten ollaan tylsiä ja palautetaan kaikki mahdollinen takaisin entiselleen.
VastaaPoista