sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Juhannustunnelmia Koivurinteeltä

Kesän vehreys on vallannut Koivurinteen, eikä naapurin tieltä näy kuin välähdyksiä punaisesta tuvasta ja perunamaasta. Naapurin pellossa kukkii kaikkea kaunista ja toisen naapurin kuusiaita on edelleen tiheä ja tuuhea.


Pihatien koivut ovat vielä voimissaan ja antavat kesäisen tunnelman ulkorakennuksen nurkalle.


Vanhat syreenit ovat kasvaneet entisestään. Viileän kevään jälkeen niiden kukinta osui juuri juhannukseen.


Vehreyttä riittää tontin takarajalle asti. Tämä paikka on aivan ihanan aurinkoinen ja lämmin. Tässä Ukko ja Akka viettivät monta auringonpaahtamaa hetkeä lepotuolissa syöden jäätelöä.


Kasvihuoneessa ei kasva nyt tomaatteja, paprikoita ja chilejä, mutta vielä sinne voisi jotain laittaa kasvamaan. Kesän vehreys on piilottanut järvinäkymän tuolla kauempaa. Kaivo toimi vielä lois(kut)tavasti saunavesien noudossa.


Pihapuolen syreeni on kasvanut valtavasti. Sitä on rajoitettu vähitellen tuosta edestä, että pihaan pääsee kulkemaan, mutta on se silti todella komea. 


Pellon puolelta marjapensaiden välissä seisten näkyy taloa vähän syreenin ja koivun välistä. Raparperi pääsi kukkimaan, mutta on siinä kaunis kukkakin.


Talo seisoo ryhdissään punaisena ja valkoisena. Uusi terassi näyttää juuri siltä kuin olisi aina tuossa ollutkin.


Ennen metsä tuli takapihalla taloon asti, mutta nyt voi jo puhua takapihasta. Kaikkea kasvillisuutta ei ole leikattu alas, vaan kielot ja metsätähdet saavat kukkia metsänrajassa. Pienet kuuset ovat kasvaneet jo aika isoiksi. Näistä voisi alkaa muotoilla kivoja pikkukuusia leikkaamalla.


Jättisyreenin oksien takaa kurkistellen talo istuu kauniisti maisemassaan.


Syreenin alta pilkottaa toisessa suunnassa saunan pääty. Nyt syreenin alla ei ole Akan piilopaikkaa, mutta äkkiä sen taas tuonne saisi.


Pihapihlaja on kukkinut tänä vuonna taas komeasti, mutta nyt oli kukinta jo ohi. Seuraavaksi se osoittaa upeutensa, kun marjat kypsyvät. Koivurinteen saunassa on hyvä kylpeä ja saunasta on mukava kävellä talolle niin kesällä valoisassa illassa kuin talvella tumman tähtitaivaan alla lumen narskuessa kenkien alla.


Koivurinteelle tuli joskus muinoin kymmeniä vuosia sitten tie eri kautta.


Nyt väylää koristavat syreenit ja kanukka.


Vanhasta tiestä ei olekaan enää muuta jäljellä, sillä loppupätkän paikalla kasvaa tiivis metsä. Metsässä on rakennus, joka oli Käpyn ja Anelma-Unelman kesämaja. Maja on kivasti piilossa kuusten katveessa. Akalla vähän sormet syyhyävät tuon majan kanssa, sillä siitä saisi kivan pikkumajan erilaisella sisustuksella.


Kanatarhakin kaipaisi asukkaita. Täällä Tauno huolehti Siiristä, Elsasta, Emmistä, Reginasta ja Ansasta. Tarhan takaa löytyivät mehevimmät kastemadot, joista oli kova kilpailu. Siirillä taisi olla aivan pohjaton kupu, sillä sinne mahtui käsittämättömät määrät herkkuja.


Koivurinteellä oli yöpymässä melkoin määrä ihmisiä, mutta hyvin sinne kaikki väki mahtui. Akan siskon perhe asui alakerrassa ja Ukon siskon perhe asui asuntovaunussa pihalla. Ukko ja Akka nukkuivat yläkerran huoneessa. Akka huokaisi poistuessaan nostalgisesti: "Koivurinteellä oli taas kaikki niin hyvin".

2 kommenttia:

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.