sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Eino ja Leino

Eino-myrskyn kunniaksi pääsi Leino-kamina vihdoin toimittamaan arvokasta tehtäväänsä. Päivähän sopi siihen erinomaisesti. Tosin myrsky oli siinä vaiheessa jo poistunut alueelta ja sähkötkin taas palanneet. Ei lähtenyt Koivurinteen katto myrskyn mukana (kun sitähän ei vielä olekaan), mutta pressu kovin yritti. Ukko joutui myrskyn jälkeen käymään katolla kiinnittämässä sen uudelleen.


Ensin piti hyvin varovaisesti kokeilla, toimiiko koko laite ollenkaan. Ainakin kynttilää pystyi polttamaan. Veto vaan tuntui aika vaimealta. Ja sinne piipun päällä olevaan pressuunkin oli jo sentään tehty reikä ihan tätä varten.


Peltikin oli auki. Nyt pelti on sellainen kuin pitääkin. Sisäpuolella moderni tekniikka, mutta näkyvissä vanha kunnon pellinvarsi. Ei mitään nykyaikaisia hökötyksiä näkyvissä.


Onneksi Ukko huomasi nostaa kaminan oman pellin ylös, niin alkoi niin kova veto, että kynttilänkin liekki sammui.


Johan alkoi Leinossa liekki loimottamaan. Mitään suuren suurta tulta ei vielä tehty, ihan vaan pikkuhiljaa alkaa Leinon lämmityskausi.


Kovin on vielä kirkas tuo aluspelti, mutta eiköhän se siitä aikanaan patinoidu.


Tulkoon vaan uusi Eino, Koivurinteellä lämmittää Leino!

4 kommenttia:

  1. Ihana Leino. Tuli heti mieleen lapsuudenkodissani ollut Porin Matti, joka oli kestävä ja lämpeni tosi nopeasti.

    VastaaPoista
  2. Lämpöinen on kotiliesi... mukavaa kun saatte nauttia leinon lämmöstä.
    Porin Matti tuli miullekkin mieleen, samaa tyyliä molemmissa.

    VastaaPoista